Luetuimmat
Anna Torkelstam
Strategic Services: palvelu joka parantaa sähköpostimarkkinointiasi
Työskentely uutiskirjeiden parissa on sekä hyvin helppoa että hyvin vaikeaa. On helppoa luoda kirjeitä, lähettää niitä ja saada hyvä tulos. Mutta samalla voi olla hyvin vaikeaa ottaa askel eteenpäin, kehittää sähköpostimarkkinointia ja integroida se muihin kanaviin suuremman vaikutuksen saamiseksi. Ratkaisuna voi olla hyvin harkittu strategia.
– Nykyään sähköpostimarkkinointi on arkipäivää useimmille yrityksille. Meidän asiakkaamme ovat yritteliäitä ja päteviä ja me olemme ylpeitä kun saamme tehdä yhteistyötä niin monien luovien ihmisten kanssa, kertoo Anna Torkelstam Apsis After Sales-osastolta.
Anna vastaa tästä nopeasti kasvavasta osastosta. Täällä jo kymmenkunta työntekijää rakentaa koulutuksia, joissa käsitellään sekä monimutkaiset asiakastapaukset että strategiat. Anna huomaa kiinnostuksen kasvavan palveluja kohtaan.
–Monet ovat ilmiselvästi kypsiä seuraavaan askeleeseen. Nyt halutaan asettaa konkreettisia tavoitteita. Ja kun tavoitteet ovat selvät, ei niiden toteuttamiseksi ole parempaa kanavaa kuin sähköposti. Se tarkoittaa tekniikan hyödyntämistä maksimissaan ja strategisen työskentelyn selkeyttämistä. Ja siinä me voimme auttaa.
Monet suunnittelevat jo tänään yksityiskohtaisia uutiskirjeitä. Miten se työ eroaa strategisesta suunnitelmasta?
– Ne ovat oikeastaan kaksi aivan eri asiaa jotka eivät lainkaan sulje pois toisiaan. Suunnittelu kertoo ehkä milloin lähetetään ja mitä joka kirjeessä tulee olla. Mutta hyvä strategia alkaa siitä mihin suunnittelu loppuu ja ottaa lähtökohdakseen sen mitä halutaan saavuttaa. Strategiatyössä sinulla on aina konkreettiset tavoitteet – ja sitten sopeutat työsi vähitellen saavuttaaksesi tai ylittääksesi tavoitteet.
Miten Apsis voi tässä auttaa?
– Monet varmasti luulevat että me olemme ensi kädessä tekninen toimittaja, joka katsoo että asiakkaamme voivat luoda ja lähettää uutiskirjeitä yksinkertaisesti ja varmasti. Mutta vuosien aikana olemme hankkineet itsellemme syvän tietämyksen siitä kuinka sähköposti- markkinointi käytännössä toimii, Anna selittää.
– Minusta yksi tärkeimmistä asioista sähköpostimarkkinoinnin kehittämiseksi on luopuminen trial-and-error-periaatteesta. Virheistä oppii paljon – mutta parasta on välttää virheitä alusta alkaen. Kun luottaa kokeiltuun tietoon niin päätyy välittömästi oikeaan tulokseen. Me tiedämme missä sudenkuopat ovat. Me tiedämme miten toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja me voimme näyttää konkreettisesti kuinka juuri sinun pitää tehdä päästäksesi eteenpäin.
Kenelle tämä palvelu on suunnattu?
– Kaikille on oikeastaan hyötyä harkituista strategioista ja juuri tämä palvelu voidaan sovittaa sekä pienille että suurille yrityksille. Tulos näkyy nopeimmin yrityksissä joilla on lyhyet päätöksentekoreitit, mutta sillä ei ole väliä myytkö yrityksille vai loppukäyttäjille. Kaikki hyötyvät hyvästä strategiasta.
Jos puhutaan tavoitteista niin ne voivat näyttää hyvin erilaisilta. Onko sinulla esimerkkejä tavallisista tavoitteista?
– Monet haluavat luonnollisesti lisätä uutiskirjeiden tilaajia. Mutta se on usein osatavoite jonka tarkoituksena on parantaa liikennettä omalle nettisivulle. Ja se on vuorostaan myös osatavoite jonka tarkoituksena on lisätä konvertointiastetta – halutaan yksinkertaisesti lisää toteutettuja tilauksia tai myyntejä.
Mutta se on vain yksi tapa päästä tavoitteeseen. Toinen tie on lisätä läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa ja työskennellä integroimalla muut markkinointitoimet uutiskirjeisiin. Strategic Services:ssä me vaadimme aika suurta sitoutumista yritykseltä joka käyttää palvelua – mutta se antaa toisaalta paljon takaisin.
Kuinka tämä toteutuu käytännössä?
– Kaikki alkaa siitä kun me katsomme yhdessä mitä resursseja on ja miten kypsä yritys on. Sitten asetamme tavoitteet ja teemme konkreettisen roadmap:in. Kun olemme käynnistäneet prosessin pidämme jatkuvaa yhteyttä vuoden aikana ja sovellamme suunnitelmat siihen miltä todellisuus näyttää. Kaikki mitä me teemme sovelletaan suoraan asiakkaan toimintaan. Normaalisti meillä on kuukausittain tunnin puhelinkokous , jossa käymme läpi sijoitukset, tuloksen ja suunnittelun seuraavalle kuukaudelle. Meidän työmme antaa tulosta – selvää ja konkreettista tulosta!
Lopuksi – jos olen kiinnostunut, niin miten toimin?
– Kirjoita meille aftersales@apsis.com niin otamme yhteyttä sinuun. Me haluamme auttaa useampia yrityksiä kehittämään sähköpostimarkkinointiaan.
Sharing is caring: 
LinkedIn 
Facebook 
Twitter
Andreas Ferm
Case, Nordic Sugar
Sokeri tärkeimpänä. Nordic Sugar on Pohjois-Euroopan markkinoiden johtava sokerin toimittaja. Keskittyen sekä teollisuuteen että loppukäyttäjiin ja toimintoihin seitsemässä maassa käytetään sähköpostia yhdistävänä viestintäkanavana.
HAASTE
• Kommunikoida kolmella eri liikealueella
• Käyttää seitsemää eri kieltä
• Saada palautetta myyntiosastolta
RATKAISU
• Apsis Newsletter Pro:n tuotanto ja lähetys
• Sisäinen sisällöntuotanto, ulkoinen design- ja lähetysapu
TULOS
• Pienemmät jakelukustannukset
• Lisääntynyt joustavuus ja nopeampi kommunikointi
• Parempi asiakasstatistiikka ja -informaatio
Monta markkina-aluetta, monta kieltä
Nordic Sugar johtaa markkinoita Pohjoismaissa ja Baltiassa. Melkein 1500 työntekijää huolehtii sokerin ja sokerituotteiden tarjonnasta teollisuudelle, rehuasiakkaille ja loppukäyttäjille. Paljon informaatiota on lähetettävä vastaanottajille joilla on aivan erilaiset tarpeet ja odotukset.
Eri uutiskirjeillä on suuri ulottuvuus, selittää Eva Kristell, joka on Product Marketing Manager Nordic Sugarilla. Meillä on kolme eri liike-aluetta periaatteessa täysin erilaisilla asiakaspohjilla, joten tarvitaan kolme uutiskirjettä. Seitsemällä kielellä!
-Sahköposti ja uutiskirjeet olivat meille luonnollinen valinta, sanoo Eva Kristell. Siinä on kyse puhtaasti käytännöllisistä kysymyksistä. Meidän täytyy tuottaa relevanttia tietoa erilaisille vastaanottajaryhmille ja meidän täytyy jakaa se järkevästi. Ja silloin on sähköposti sekä käytännöllinen että kustannustehokas.
Aiheet luodaan sisäisesti, design ulkoisesti
Uutiskirjeet ovat nykyään Nordic Sugar:ille jo rutiinia. Ensimmäinen yhteys Apsiksen kanssa oli jo vuonna 2005 – Silloin tavoitteena oli päästä “uuteen mediaan” ja tämä onnistui hyvin.
–Me aloitimme pienessä mittakaavassa ja aloimme rakentaa kokemusta sisäisesti. Aikaa myöten opimme yhä enemmän ja enemmän siitä kuinka tavoittaisimme oikeat vastaanottajat, ja siinä myös sähköpostimarkkinoinnin merkitys meille on kasvanut.
Työprosessi on muuttunut perusteellisesti. Perinteisemmän asiakaslehden työstämisestä, sen pitkistä toimitusajoista tuotannossa, painossa ja jakelussa on
päästy nykyiseen pikaisempaan prosessiin uutiskirjeissä joka leimaa Nordic Sugarin markkinointikommunikaatiota.
Markkinointiosasto saa materiaalia toiminnan toisilta osilta, kuten muiden maiden informaatioyksiköiltä ja johtoryhmältä. Kun kaikki artikkelit ja kuvat ovat koossa ne luovutetaan kirjeiden koostamista ja lähettämistä varten.
Ja täältä löytyy Nordic Sugar:in menestyksen avaimet: kaikkea ei ole yritetty tehdä itse. Painopiste on hyvän sisällön luomisella joka tuntuu asialliselta vastaanottajista. Sitten design, tuotanto ja lähettäminen annetaan ulkopuoliselle yhteistyökumppanille.
– Me voimme keskittyä siihen minkä osaamme parhaiten, samalla kun katsomme että saammme hyvät tilastot kaikesta mitä teemme. On tärkeää voida antaa palautetta myyntiosastoille ja antaa niille konkreettisia mahdollisuuksia jatkaa työskentelyä niillä tuloksilla joita saamme uutiskirjeistä. Meidän oli vaikea ehtiä suunnitella ja lähettää kirjeitä niillä henkilöstöresursseilla jotka meillä on tänään, joten tämä on meille hyvä ratkaisu. Samalla on haaste työskennellä eri kielillä, selittää Eva Kristell. Me olemme ratkaisseet sen kokoamalla kaiken materiaalin ja luomalla peruskirjeen englanniksi. Kun se on valmis, me käännämme sen toisille kielille. Silloin tiedämme että hyvä laatu säilyy kaikissa vaiheissä.
Tärkeä osa suunnittelua on löytää sopiva lähetystiheys.
– Me olemme päättäneet lähettää uutiskirjeen neljä kertaa vuodessa. Se tuntuu meistä kohtuulliselta tavoitteelta, samalla kun tiedämme että voimme taata joka kirjeen asiallisen sisällön.
Tulosta antavat strategiat
Kolme selkeästi erilaista asiakasryhmää vaatii enemmän kuin yhden strategian saada perille relevanttia informaatiota. Teollisuudelle menevät uutiskirjeet ovat perinteisempiä ja ne keskittyvät tuotantoinformaatioon ja alan uutisiin, kun taas toisissa uutitiskirjeissä on suorempia tarjouksia. Ja myös enemmän vuorovaikutusta vastaanottajan kanssa.
– Kun on kyse uutiskirjeistä loppuasiakkaille, kuten rehutuotteista hevosille, niin panostamme paljon kilpailuihin yhtenä keinona saada lukijat kiinnostumaan. Siinä voi olla yksinkertaisia asioita, kuten lippujen arvontaa – mutta se antaa selvän tuloksen.
Meille on tärkeää kommunikoida oikealla tavalla oikean vastaanottajan kanssa, päättää Eva Kristell. Kun lähetämme asiallista informaatiota, tuntuu että voimme antaa asiakkaillemme jotain, samalla kun me saamme paljon takaisin statistiikan ja asiakasinformaation muodossa.
Kelly Lorenz
Sähköposti – tavallisin aktiviteetti Internetissä
Käytätkö internetiä? Silloin on hyvin mahdollista että käytät myös sähköpostia. Se on nimittäin tavallisin aktiviteetti Ruotsin internetin käyttäjien keskuudessa, raportin ”Svenskarna och Internet” (”Ruotsalaiset ja internet”suom.huom) mukaan.
Sähköposti on luultavasti se kommunikaaatiokanava joka on useimmin julistettu kuolleeksi. Joka kerta kun ilmaantuu jotain uutta – vaikkapa Instant Messaging, Facebook tai Twitter – niin pahanilmanlinnut raakkuvat.
Mutta jotenkin sähköposti ei vain välitä huonoista uutisista. Päinvastoin.
Äskettän julkaistiin raportti ”Svenskarna och Internet 2011”, suuri tutkimus ruotsalaisten internet-käyttäytymisestä. Raportissa kysytään mitä internetissä oikeastaan tehdään – ja kuinka usein. Ja täältä me sähköpostista kiinnostuneet löydämme joitakin kultajyviä.
On nimittäin selvää että sähköposti on yksi internetin tärkeimmistä toiminnoista, mittaustavasta riippumatta.
Kuka käyttää Internetiä?
Katsotaan ensin kuinka moni käyttää internetiä. Ilmeisesti melkein kaikki.
• 83 % koko (Ruotsin) väestöstä käyttää Internetiä (3-100 vuotiaat).
• Ikäryhmässä 18-65 -vuotiaat käyttää 96 % internetiä.
Tämä tekee ruotsalaisista verkottuneen kansan. Rotsalaiset – ja sen pohjoismaiset naapurit – ovat maailman huippua mitä tulee infrastruktuuriin ja talouksien määrään joilla on pääsy internetiin. Meillä on niin monta käyttäjää että emme oikeastaan näe käyttäjien lisääntymistä – mutta on ilmeistä että vietämme yhä enemmän aikaa Internetissä. Kaikki ikäryhmät lisäävät läsnäoloaan Internetissä – eikä ole merkkejä sen vähentymisestä.
… ja mitä siellä tehdään?
Sitten on kysytty mitä internetissä tehdään. Vastaus vaihtelee osittain riippuen siitä kuinka usein sitä tehdään – hyvin monet käyttävät esim. internetpankkia, mutta enemmistö hoitaa pankkiasiansa yhdellä kertaa kuukausittain.
Jos katsotaan asioita joita tehdään silloin tällöin, niin yhtä tekevät jokseenkin kaikki: he käyttävät Googlea. Mutta lähes yhtä monet – 95 % – kirjoittavat tai lukevat sähköpostia.
Siis: lähes kaikki ruotsalaiset käyttävät sähköpostia silloin tällöin.
On kysytty myös asioista joita tehdään joka päivä. Silloin on yllättäen aika harvoja asioita jotka erottuvat muista. Lehdenluku ja sosiaalinen verkosto ovat aika korkealla (35 %) ja uutistenhaku 44 %. Jopa 56 % etsii tietoa Googlesta päivittäin.
Mutta se riittää kuitenkin vain toiselle sijalle. Sähköposti on nimittäin useimmille ruotsalaisille internetin tärkein toiminto. Peräti 64% kaikista internetin käyttäjistä tarkistaa saapuneet-kansion joka päivä.
Siis: sinulla joka työskentelet sähköpostimarkkinoinnin parissa on erittäin hyvät mahdollisuudet saada markkinoille ajankohtaiset tarjoukset. Paremmat kuin millään muulla digitaalisella viestintäkanavalla
… ja mihin on tultu?
Matkapuhelin-vallankumous jättää jälkensä. Useimmilla on matkapuhelimissaan internet-yhteys – ja me käytämme yhteyksiämme. Käyttäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuonna ja vaikka suurin osa heistä on nuoria, on käytön lisääntyminen selvää kaikissa ikäryhmissä.
Viime vuosina tapahtunut voimakas kehitys on lisännyt paljon internetin käyttöä. Liikkuva käyttö ei siis kilpaile koti- tai konttorikäytön kanssa, vaan täydentää sitä. Liikkuva internetin käyttäjä on verkossa keskimäärin neljä tuntia viikossa ja monet lukevat silloin sähköpostin matkapuhelimestaan. Tekniikan kehitys on aiheuttanut sen että sähköposti toimii hyvin matkapuhelimessa – mutta käyttäjänä sinun pitää ajatella mitä se merkitsee että kirjeesi luetaan matkapuhelimesta.
Mitä tämä merkitsee meille sähköpostimarkkinoinnin parissa työskenteleville?
• Me voimme nähdä että yhä useammat käyttävät internetiä yhä enemmän ja enemmän.
Samalla voimme olla vakuuttuneita siitä että sähköposti on keskeinen osa ihmisten internetin käyttöä – ja kaikki viittaa siihen että tämä tulee jatkumaan.
• Sosiaaliset mediat näyttävät toimivan paremmin sähköpostimarkkinoinnin lisänä kuin pelkkinä markkinointikanavina – ainakin internetin käyttäjien enemmistöä tavoitettaessa.
• Sinun kannattaa miettiä toimintastrategiaa koska yhä usemmat lukevat uutiskirjeet matkapuhelimesta. Se voi hyvinkin olla positiivinen muutos – mutta sinun tulee olla valmistautunut siihen että se on tullut jäädäkseen ja että se tulee vaikuttamaan sinun markkinointiisi!
Lähde: ”Svenskarna och Internet 2011”. Raportin on julkaissut .SE (Stiftelsen för Internetinfrastruktur) riippumaton yleishyödyllinen organisaatio joka edistää Internetin positiivista kehitystä Ruotsissa. .SE vastaa Internetin ruotsalaisesta top-domainista .se, domainnimien rekisteröinnistä sekä kansallisen domainrekisterin hallinnollisesta ja teknisestä toteutuksesta.
Rapportti on ladattavissa osoitteessa http://www.iis.se/docs/SOI2011.pdf
Andreas Ferm
Sahkoposti – tavallisin aktiviteetti Internetissa
Käytätkö internetiä? Silloin on hyvin mahdollista että käytät myös sähköpostia. Se on nimittäin tavallisin aktiviteetti Ruotsin internetin käyttäjien keskuudessa, raportin ”Svenskarna och Internet” (”Ruotsalaiset ja internet”suom.huom) mukaan.
Sähköposti on luultavasti se kommunikaaatiokanava joka on useimmin julistettu kuolleeksi. Joka kerta kun ilmaantuu jotain uutta – vaikkapa Instant Messaging, Facebook tai Twitter – niin pahanilmanlinnut raakkuvat.
Mutta jotenkin sähköposti ei vain välitä huonoista uutisista. Päinvastoin.
Äskettän julkaistiin raportti ”Svenskarna och Internet 2011”, suuri tutkimus meidän ruotsalaisten internet-käyttäytymisestä. Raportissa kysytään mitä internetissä oikeastaan tehdään – ja kuinka usein. Ja täältä me sähköpostista kiinnostuneet löydämme joitakin kultajyviä.
On nimittäin selvää että sähköposti on yksi internetin tärkeimmistä toiminnoista, mittaustavasta riippumatta.
Kuka käyttää Internetiä?
Katsotaan ensin kuinka moni käyttää internetiä. Ilmeisesti melkein kaikki.
• 83 % koko (Ruotsin) väestöstä käyttää Internetiä (3-100 år).
• Ikäryhmässä 18-65 -vuotiaat käyttää 96 % internetiä.
Tämä tekee ruotsalaisista verkottuneen kansan. Me – ja pohjoiset naapurimme – olemme maailman huippua mitä tulee infrastruktuuriin ja talouksien määrään joilla on pääsy internetiin. Meillä on niin monta käyttäjää että emme oikeastaan näe käyttäjien lisääntymistä – mutta on ilmeistä että vietämme yhä enemmän aikaa Internetissä. Kaikki ikäryhmät lisäävät läsnäoloaan Internetissä – eikä ole merkkejä sen vähentymisestä.
… ja mitä siellä tehdään?
Sitten on kysytty mitä internetissä tehdään. Vastaus vaihtelee osittain riippuen siitä kuinka usein sitä tehdään – hyvin monet käyttävät esim. internetpankkia, mutta enemmistö hoitaa pankkiasiansa yhdellä kertaa kuukausittain.
Jos katsotaan asioita joita tehdään silloin tällöin, niin yhtä tekevät jokseenkin kaikki: he käyttävät Googlea. Mutta lähes yhtä monet – 95 % – kirjoittavat tai lukevat sähköpostia.
Siis: lähes kaikki ruotsalaiset käyttävät sähköpostia silloin tällöin.
On kysytty myös asioista joita tehdään joka päivä. Silloin on yllättäen aika harvoja asioita jotka erottuvat muista. Lehdenluku ja sosiaalinen verkosto ovat aika korkealla (35 %) ja uutistenhaku 44 %. Jopa 56 % etsii tietoa Googlesta päivittäin.
Mutta se riittää kuitenkin vain toiselle sijalle. Sähköposti on nimittäin useimmille ruotsalaisille internetin tärkein toiminto. Peräti 64% kaikista internetin käyttäjistä tarkistaa saapuneet-kansion joka päivä.
Siis: sinulla joka työskentelet sähköpostimarkkinoinnin parissa on erittäin hyvät mahdollisuudet saada markkinoille ajankohtaiset tarjoukset. Paremmat kuin millään muulla digitaalisella viestintäkanavalla
… ja mihin on tultu?
Matkapuhelin-vallankumous jättää jälkensä. Useimmilla on matkapuhelimissaan internet-yhteys – ja me käytämme yhteyksiämme. Käyttäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuonna ja vaikka suurin osa heistä on nuoria, on käytön lisääntyminen selvää kaikissa ikäryhmissä.
Viime vuosina tapahtunut voimakas kehitys on lisännyt paljon internetin käyttöä. Liikkuva käyttö ei siis kilpaile koti- tai konttorikäytön kanssa, vaan täydentää sitä. Liikkuva internetin käyttäjä on verkossa keskimäärin neljä tuntia viikossa ja monet lukevat silloin sähköpostin matkapuhelimestaan. Tekniikan kehitys on aiheuttanut sen että sähköposti toimii hyvin matkapuhelimessa – mutta käyttäjänä sinun pitää ajatella mitä se merkitsee että kirjeesi luetaan matkapuhelimesta.
Mitä tämä merkitsee meille sähköpostimarkkinoinnin parissa työskenteleville?
• Me voimme nähdä että yhä useammat käyttävät internetiä yhä enemmän ja enemmän.
Samalla voimme olla vakuuttuneita siitä että sähköposti on keskeinen osa ihmisten internetin käyttöä – ja kaikki viittaa siihen että tämä tulee jatkumaan.
• Sosiaaliset mediat näyttävät toimivan paremmin sähköpostimarkkinoinnin lisänä kuin pelkkinä markkinointikanavina – ainakin internetin käyttäjien enemmistöä tavoitettaessa.
• Sinun kannattaa miettiä toimintastrategiaa koska koska yhä usemmat lukevat uutiskirjeet matkapuhelimesta. Se voi hyvinkin olla positiivinen muutos – mutta sinun tulee olla valmistautunut siihen että se on tullut jäädäkseen ja että se tulee vaikuttamaan sinun markkinointiisi!
Lähde: ”Svenskarna och Internet 2011”. Raportin on julkaissut .SE (Stiftelsen för Internetinfrastruktur) riippumaton yleishyödyllinen organisaatio joka edistää Internetin positiivista kehitystä Ruotsissa. .SE vastaa Internetin ruotsalaisesta top-domainista .se, domainnimien rekisteröinnistä sekä kansallisen domainrekisterin hallinnollisesta ja teknisestä toteutuksesta.
Rapportti on ladattavissa osoitteessa http://www.iis.se/docs/SOI2011.pdf
Andreas Ferm
Sähköposti – tavallisin aktiviteetti Internetissä
Käytätkö internetiä? Silloin on hyvin mahdollista että käytät myös sähköpostia. Se on nimittäin tavallisin aktiviteetti Ruotsin internetin käyttäjien keskuudessa, raportin ”Svenskarna och Internet” (”Ruotsalaiset ja internet”suom.huom) mukaan.
Sähköposti on luultavasti se kommunikaaatiokanava joka on useimmin julistettu kuolleeksi. Joka kerta kun ilmaantuu jotain uutta – vaikkapa Instant Messaging, Facebook tai Twitter – niin pahanilmanlinnut raakkuvat.
Mutta jotenkin sähköposti ei vain välitä huonoista uutisista. Päinvastoin.
Äskettän julkaistiin raportti ”Svenskarna och Internet 2011”, suuri tutkimus meidän ruotsalaisten internet-käyttäytymisestä. Raportissa kysytään mitä internetissä oikeastaan tehdään – ja kuinka usein. Ja täältä me sähköpostista kiinnostuneet löydämme joitakin kultajyviä.
On nimittäin selvää että sähköposti on yksi internetin tärkeimmistä toiminnoista, mittaustavasta riippumatta.
Kuka käyttää Internetiä?
Katsotaan ensin kuinka moni käyttää internetiä. Ilmeisesti melkein kaikki.
• 83 % koko (Ruotsin) väestöstä käyttää Internetiä (3-100 år).
• Ikäryhmässä 18-65 -vuotiaat käyttää 96 % internetiä.
Tämä tekee ruotsalaisista verkottuneen kansan. Me – ja pohjoiset naapurimme – olemme maailman huippua mitä tulee infrastruktuuriin ja talouksien määrään joilla on pääsy internetiin. Meillä on niin monta käyttäjää että emme oikeastaan näe käyttäjien lisääntymistä – mutta on ilmeistä että vietämme yhä enemmän aikaa Internetissä. Kaikki ikäryhmät lisäävät läsnäoloaan Internetissä – eikä ole merkkejä sen vähentymisestä.
… ja mitä siellä tehdään?
Sitten on kysytty mitä internetissä tehdään. Vastaus vaihtelee osittain riippuen siitä kuinka usein sitä tehdään – hyvin monet käyttävät esim. internetpankkia, mutta enemmistö hoitaa pankkiasiansa yhdellä kertaa kuukausittain.
Jos katsotaan asioita joita tehdään silloin tällöin, niin yhtä tekevät jokseenkin kaikki: he käyttävät Googlea. Mutta lähes yhtä monet – 95 % – kirjoittavat tai lukevat sähköpostia.
Siis: lähes kaikki ruotsalaiset käyttävät sähköpostia silloin tällöin.
On kysytty myös asioista joita tehdään joka päivä. Silloin on yllättäen aika harvoja asioita jotka erottuvat muista. Lehdenluku ja sosiaalinen verkosto ovat aika korkealla (35 %) ja uutistenhaku 44 %. Jopa 56 % etsii tietoa Googlesta päivittäin.
Mutta se riittää kuitenkin vain toiselle sijalle. Sähköposti on nimittäin useimmille ruotsalaisille internetin tärkein toiminto. Peräti 64% kaikista internetin käyttäjistä tarkistaa saapuneet-kansion joka päivä.
Siis: sinulla joka työskentelet sähköpostimarkkinoinnin parissa on erittäin hyvät mahdollisuudet saada markkinoille ajankohtaiset tarjoukset. Paremmat kuin millään muulla digitaalisella viestintäkanavalla
… ja mihin on tultu?
Matkapuhelin-vallankumous jättää jälkensä. Useimmilla on matkapuhelimissaan internet-yhteys – ja me käytämme yhteyksiämme. Käyttäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuonna ja vaikka suurin osa heistä on nuoria, on käytön lisääntyminen selvää kaikissa ikäryhmissä.
Viime vuosina tapahtunut voimakas kehitys on lisännyt paljon internetin käyttöä. Liikkuva käyttö ei siis kilpaile koti- tai konttorikäytön kanssa, vaan täydentää sitä. Liikkuva internetin käyttäjä on verkossa keskimäärin neljä tuntia viikossa ja monet lukevat silloin sähköpostin matkapuhelimestaan. Tekniikan kehitys on aiheuttanut sen että sähköposti toimii hyvin matkapuhelimessa – mutta käyttäjänä sinun pitää ajatella mitä se merkitsee että kirjeesi luetaan matkapuhelimesta.
Mitä tämä merkitsee meille sähköpostimarkkinoinnin parissa työskenteleville?
• Me voimme nähdä että yhä useammat käyttävät internetiä yhä enemmän ja enemmän.
Samalla voimme olla vakuuttuneita siitä että sähköposti on keskeinen osa ihmisten internetin käyttöä – ja kaikki viittaa siihen että tämä tulee jatkumaan.
• Sosiaaliset mediat näyttävät toimivan paremmin sähköpostimarkkinoinnin lisänä kuin pelkkinä markkinointikanavina – ainakin internetin käyttäjien enemmistöä tavoitettaessa.
• Sinun kannattaa miettiä toimintastrategiaa koska koska yhä usemmat lukevat uutiskirjeet matkapuhelimesta. Se voi hyvinkin olla positiivinen muutos – mutta sinun tulee olla valmistautunut siihen että se on tullut jäädäkseen ja että se tulee vaikuttamaan sinun markkinointiisi!
Lähde: ”Svenskarna och Internet 2011”. Raportin on julkaissut .SE (Stiftelsen för Internetinfrastruktur) riippumaton yleishyödyllinen organisaatio joka edistää Internetin positiivista kehitystä Ruotsissa. .SE vastaa Internetin ruotsalaisesta top-domainista .se, domainnimien rekisteröinnistä sekä kansallisen domainrekisterin hallinnollisesta ja teknisestä toteutuksesta.
Rapportti on ladattavissa osoitteessa http://www.iis.se/docs/SOI2011.pdf
Bjarte Falck Olsen
Opi hyödyntämään ajoitusta ja uutisarvoa sähköposteissasi – osa 2
Jos osallistuit johonkin aamiaisseminaareistamme, saatat muistaa, että puhuin mm. ajoituksesta, tilannesidonnaisuudesta ja ajankohtaisuudesta sähköpostin yhteydessä. Tämä kaksiosainen artikkelisarja perustuu luentoni eri osiin, ja sen tarkoituksena on virkistää muistiasi ja antaa uusia ideoita sähköpostin käyttöön.
Informaation määrän räjähdysmäisellä kasvulla on ollut meihin suuri vaikutus viimeisten 15 vuoden aikana, minkä lisäksi viiden viime vuoden aikana julkaisuvalta on siirretty kansalaisille. Enää eivät vain mediat tule kuulluiksi. Sosiaalinen media on mahdollistanut meidän kaikkien osallistumisen. Toiminnallesi on siis olemassa täysin uusi areena, jossa toisaalta muutkin voivat olla aktiivisia ja keskustella sinusta. Sosiaalinen media voi olla väylä, joka avaa vuoropuhelun sinun ja asiakkaittesi välillä.
Tässä artikkelissa kerron, mitä voimme oppia sosiaalisen median suoruudesta ja miten voimme yhdistää sen sähköpostimarkkinointiimme.
Nopeus ja uutisarvo
Reaaliaikaisissa tapahtumissa on suuri sisäinen voima. Seuraamalla uutisointia voit löytää ainutlaatuisia tilaisuuksia tulla nähdyksi. Tällä en tarkoita sitä, että sinun välttämättä olisi kirjoitettava iltauutisten aiheista. Uutiset voivat toki hyvin liittyä omaan alaasi. Jujuna on alkaa seurata uutista mahdollisimman nopeasti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja antaa sille omanlaisesi näkökulma.
Yksi mahdollisuus on luoda omia uutisia, joita ei saa muualta. Uskotko, että joku maksaisi 200 euroa uutiskirjeestä? Kyllä, jos tarjoamasi uutiset ovat riittävän eksklusiivisia ja relevantteja. Otetaan esimerkiksi V75-opas Express. Se perustuu nopeuteen ja eksklusiiviseen uutisarvoon, ja se lähetetään sähköpostitse aina perjantai-iltapäivisin. Tilaajat voivat lukea siitä uusimmat uutiset kaikista hevosista, jotka starttaavat lauantaina. Uutiskirjeessä on faktatietoa maan ja taivaan väliltä, jotta veikkaaja voisi tehdä parempia päätöksiä.
Ajankohtaisuus ja trendit – yhteinen aikakäsityksemme
Jatkuvasti lisääntyvät tietokanavat ja suorempi maailmanlaajuinen viestintä on lisännyt tietoisuuttamme maailman tapahtumista. Siten on myös helpompaa kiihdyttää ajankohtaisia trendejä ja hyödyntää niitä markkinointiviestinnässä.
Luonnonilmiö esimerkkinä
Tarkastellaan esimerkkiä, jossa hyödynnetään ajankohtaista puheenaihetta yksinkertaisesti mutta tehokkaasti. Viime talvi oli kylmä. Todella kylmä. Kaikki puhuivat säästä. Kaikki päivittelivät paukkupakkasia. Mitä teki vaateliike Campadre? Se käytti uutiskirjeessään ajankohtaista puheenaihetta. Aiherivillä luki: “Kylmät ilmat jatkuvat, tule meille! Lämpimiä alusvaatteita ja paljon muuta!” Esimerkiksi tällä tavalla voit parantaa relevanssia ja löytää tilaajillesi perusteluita ostaa, kun hyödynnät puheenaiheen oman liiketoimintasi näkökulmasta.
Mediailmiö esimerkkinä
Olet saattanut kuulla suositusta ruotsalaisesta Onnea onkimassa -tv-sarjasta. Ruotsissa Skandiabanken on yksi tv-sarjan sponsoreista ja näkyy sen yhteydessä. Ja Skandiabanken osaa hyödyntää mediailmiötä. Onnea onkimassa on erittäin suosittu, ja Ruotsissa siitä puhutaan kahvitauoilla, ruokapöydässä ja bussipysäkeillä. Mitä Skandiabanken siis tekee uutiskirjeessään? Tietenkin yhdistää puheenaiheet ja mediailmiöt liiketoimintaansa. Ensiksikin aiheena on “Uusi Android-sovellus – Jatkuva korkea tuotto – Kuka Onnea onkimassa -sarjan hahmoista olet?”. Yritys- ja asiakasuutisten yhdistäminen sponsorointiin ja sen ajankohtaisuuteen on Skandiabankenin menestysresepti. Kun uutiskirjeen avaa, siinä on luvattu linkki testiin, jossa voi testata, kuka Onnea onkimassa -sarjan hahmoista on.
Varoituksen sana ajankohtaisuudesta ja reaaliajassa toimimisesta
– mieti vielä kerran, ennen kuin toimit
Vaikka reaaliaikaisuuteen perustuvalla markkinoinnilla ja reaaliaikaisilla toimenpiteillä voi saavuttaa etua, toimenpiteet on harkittava erityisen tarkkaan. Reaaliaikaisessa viestinnässä myös virheet ovat reaaliaikaisia, ja tapahtunutta on vaikeaa oikaista.
Otetaan esimerkiksi amerikkalainen vaatesuunnittelija Kenneth Cole. Vuonna 2011 Kairon tilanteen jännittyessä syntyi paljon keskustelua ja raportteja Twitterissä. Hashtag #Cairo oli yksi käytetyimmistä. Tuolloin Kenneth Cole näki ainutlaatuisen tilaisuuden markkinointiin. Oli mahdollista saada paljon julkisuutta hashtagilla, jota monet seurasivat. Siksi hän twiittasi alla olevan viestin.
Reaktioita tuli odotetusti todella paljon. Eivätkä ne olleet kovin suopeita Kenneth Colea kohtaan. Hyvältä idealta vaikuttanut viaton julkisuustemppu muuttui sekunneissa pienimuotoiseksi brändikatastrofiksi. Olkoon tämä varoittava esimerkki. Emme halua pelotella reaaliaikaisen markkinoinnin suhteen, mutta mieti aina hetki ennen kuin toimit.
Trendit ja ajankohtaisuus: Oikein käytettynä ne tuovat tehokkaan ulottuvuuden markkinointiisi sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse.
Jaa artikkeli eteenpäin:
Andreas Ferm
Voiko sähköpostilistoja ostaa?
Moni miettii, voiko markkinointitarkoituksiin käytettäviä sähköpostilistoja ostaa. Ja jos voi, voiko ostetun listan avulla saavuttaa hyviä tuloksia?
Vastaus on kyllä ja ei. Kyllä, niitä voi ostaa, mutta se ei ole hyvä ajatus, eikä se useimmiten ole sallittua.
Mutta miksi? Kysymys on aiheellinen, jos asiaa tarkastellaan perinteisestä markkinoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi postitse tehtävän suoramarkkinoinnin ja sähköpostimarkkinoinnin välillä on yhtäläisyyksiä, joten voi olla hyvä selventää käsitteitä.
Nämä kaksi markkinointitapaa ovat jossain määrin sukua toisilleen.
Ne mahdollistavat henkilökohtaisesti osoitetun markkinoinnin, jonka vaikutusta voidaan mitata. Vaikka ne muistuttavat toisiaan, niillä on kuitenkin suuria eroja.
Eikä kyse ole vain ilmeisistä asioista, esimerkiksi siitä, että suoramarkkinointi on analogista ja sähköposti digitaalista. Suurimmat erot ovat siinä, millainen näkökulma vastaanottajiin on ja millainen kontakti lukijoihin on.
Jos haluat lähettää painettua mainontaa postitse, voit helposti ostaa kohderyhmäsi nimet ja osoitteet. Se on nopeaa, käytännöllistä ja tehokasta, ja yleensä panostuksen tuotto on suhteellisen hyvä.
Kyseessä on vakiintunut järjestelmä, jolla on ollut aikaa jalostua. Ja vaikka sähköpostia tuskin voidaan kutsua uudeksi tulokkaaksi, se on vielä kehittyvä media, josta on tulossa yhä vahvempi osa monen yrityksen markkinointiviestintää.
Monet suoramarkkinoinnista sähköpostimarkkinointiin siirtyvät hämmästyvätkin huomatessaan, että osoitteiden suhteen ei voikaan toimia samalla tavalla.
Menetelmien välillä on kaksi perustavanlaatuista eroavaisuutta:
• Lainsäädäntö
• Suhde vastaanottajiin
Laki: et saa lähettää kenelle tahansa
Ensimmäinen ero on laissa. Kuluttajille tehtävä sähköinen suoramarkkinointi ilman heidän suostumustaan on lähtökohtaisesti kiellettyä. Sen sijaan yrityksissä työskenteleville henkilöille on periaatteessa lain mukaan sallittua lähettää markkinointiviestejä heidän henkilökohtaiseen työsähköpostiosoitteeseensa, jos ne liittyvät kyseisen henkilön työtehtäviin tai vastuualueeseen.
Vaikka laki mahdollistaa yrityspuolella ostettujen osoitteiden käytön, kannattaa miettiä haluatko lähettää markkinointiviestejä sellaiselle vastaanottajalle, joka ei ole itse niihin antanut suostumustaan. Vastaanotto on usein negatiivinen eikä toiminta ole kovin kauaskantoista. Kannattaa miettiä millaisen kuvan yrityksestäsi haluat antaa.
Suhde: et halua lähettää kenelle tahansa
On siis löydettävä toinen tapa hankkia osoitteet. Tämä voi aluksi vaikuttaa hankalalta, jolloin se puhuisi sähköpostimarkkinointia vastaan. Mutta oikeastaan asia on päinvastoin – se on vahvuus. Sillä jos asiaa katsotaan toiselta kantilta, lain ja hyvän käytännön mukaan kaikkien vastaanottajien täytyy todella haluta markkinointia. Et pakota ketään mihinkään, vaan viestit sellaisen ihmisryhmän kanssa, joka suhtautuu myönteisesti sinuun ja viestiisi.
Ja se on olennainen ero.
On nimittäin huomattavasti helpompaa viestiä, jos vastaanottajalla on alusta alkaen positiivinen asenne. Vastaanottajia voikin olla huomattavasti vähemmän, mutta tulos on silti hyvä.
Emme siis suosittele lähettämään markkinointisähköpostia osoitteeseen pekka.pekkala@yritys.fi, jos Pekka ei ole antanut siihen lupaa. Mutta haluatko edes lähettää Pekalle viestejä, jos hän ei halua niitä? Eikö ole suuri riski, että hän saa negatiivisen kuvan yrityksestäsi?
Monet todellakin harmistuvat sähköpostiviesteistä, joita he eivät ole tilanneet. Vastaaottaja suhtautuu huomattavasti herkemmin ei-toivottuun sähköpostiin kuin esimerkiksi postitse tulleeseen osoitteelliseen mainontaan.
Siksi sähköpostimarkkinoinnissa lähettäjän ja vastaanottajan välistä suhdetta on tarkasteltava eri tavalla.
Sen sijaan, että lähettäisit tietoja, jonka arvelet kiinnostavan vastaanottajia, olet vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.
Joudut menemään pidemmän kautta ja keräämään tilaajat yksi kerrallaan. Se voi olla hieman vaivalloisempaa kuin osoitelistan ostaminen, mutta myös tulos voi olla huomattavasti parempi.
Muista, että luvan antaneet vastaanottajat itse asiassa haluavat sinun lähettävän tietoja heille, ja että he pitävät sähköpostia erittäin hyvänä tapana pitää yhteyttä.
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Kelly Lorenz
Viisi avainta onnistuneeseen sähköpostimarkkinointiin
Sähköpostimarkkinointistrategiasi kiihdyttäminen täyteen vauhtiin teettää työtä ja vaatii analyysia. Ennen kuin aloitat sähköpostimarkkinoinnin, määrittele mikä on nykytilanteesi. Määrittelyn pohjalta on helppo tehdä parannuksia tässä artikkelissa esiteltävien avainten avulla.
Menestyksekkään sähköpostimarkkinoinnin strategian luominen onnistuu näiden viiden peruselementin avulla:
1. Tavoitteiden määrittely
Mitkä ovat liiketoimintasi tavoitteet? Mitä haluat saavuttaa sähköpostimarkkinoinnin avulla? Olivatpa vastaukset mitä tahansa, sinun tulisi nähdä vaivaa sen eteen, että määrittelet tavoitteesi ja teet ne selväksi myös muille ohjelman parissa työskenteleville.
Sinun tulisi myös mennä hiukan pidemmälle ja määritellä tavoitteet jokaiselle kampanjalle erikseen profiloidaksesi viestisi tietylle yleisölle.
2. Vastaanottajien määrittely
Mieti ensin, miksi viestiesi vastaanottajat päättivät tilata viestisi. Mitä he odottavat sinulta? Ketkä yleisöstäsi todennäköisimmin osallistuvat kampanjaasi?
Näiden ihmisten tarpeiden, toiminnan ja aktiivisuusprosentin tarkasteleminen helpottaa viestien ja odotusten muokkaamista vastaamaan tuloksia.
3. Viestinnän määritteleminen vastaamalla kysymykseen “Mitä minä tästä saan?” tilaajiesi puolesta
Viestien sisällön tulisi keskittyä vain tilaajiesi kampanjasta saamiin hyötyihin, jotta aktiivisuusprosentti olisi mahdollisimman korkea. Viestien tulisi myös vastata omia tavoitteitasi.
Jos et pysty saavuttamaan molempia näistä tavoitteista, sinun tulisi miettiä uudestaan, onko viestin lähettäminen asianmukaista.
4. Testaaminen
Testaamisen avulla voit selvittää esimerkiksi sen, millainen on toimivin viesti, miten usein viestejä kannattaa lähettää ja milloin. Näiden testaaminen auttaa sinua myös hiomaan ymmärrystäsi siitä, mitä yleisösi odottaa saavansa sähköpostiohjelmaltasi.
5. Tehokkuuden seuraaminen ja säännöllinen analysointi
Strategian tehokkuuden jatkuva seuraaminen ja analysoiminen auttaa sinua saamaan sähköpostimarkkinoinin strategiallesi resursseja ja sijoituksia johtoryhmältä. Seuraamisen ja analysoinnin avulla pystyt myös tarvittaessa tekemään muutoksia ohjelmaasi, jotta voit jatkossakin vastata tilaajiesi odotuksiin ja tarpeisiin.
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Robin Sundving
Luo relevantimpaa sisältöä suodatinten ja dynaamisen tekstin avulla
Tieto on valtava inspiraation lähde. Mitä enemmän kuuntelemme toinen toisiamme, sitä enemmän opimme. Oppimalla toinen toisiltamme saamme myös polttoainetta omaan luovaan koneistoomme – ja juuri siellähän se todellinen taikuus syntyy. Seuraavassa 2 kysymystä, jotka vauhdittavat luovuuttasi ja auttavat sinua pääsemään luomisen alkuun.
1. Ovatko dynaaminen teksti ja parametrit sekä niiden käyttö sinulle tuttuja?
Jos joskus tulevaisuudessa kehitetään jotain, mitä voisi kutsua eläväksi tai älykkääksi sähköpostiksi, sen edeltäjänä voidaan luultavasti pitää dynaamista tekstiä. 
Kun ymmärrät, mikä dynaamisen sisällön perusajatus on, voit sanan varsinaisessa merkityksessä todella luoda dynaamisia sähköposteja.
Dynaamista tekstiä käytetään – arvasit aivan oikein: dynamiikan luomiseen. Eli siis viestin, joka muuttuu vastaanottajan ja sen mukaan, mitä lähdetietoa viestin eri alueille sijoitetaan. Dynaamisen tekstin tavallisimpia käyttöalueita ovat nimien ja muiden yksinkertaisten väestötietojen liittäminen viesteihin. Olet taatusti joskus saanut massasähköpostin, jossa on seuraavantyyppisiä juttuja:
”Hei Matti”
”Tämä viesti on lähetetty sähköpostiosoitteeseen: matti.meikalainen@domain.com”
Näiden tekstirivien takana piilee dynaamista tekstiä. Jos tarkastelisimme lauseita Apsis Newsletter Prossa, ne näyttäisivät tältä:
”Hei ##Etunimi##”
”Tämä viesti on lähetetty sähköpostiosoitteeseen: ##SubscriberEmail##
Voit saada paljon aikaan tekemällä teksteistäsi dynaamisia. Voit luoda henkilökohtaisen puhuttelun. Voit jopa luoda siistejä varausvahvistuksia ja muita lähetyksiä, joissa vastaanottajan nimen pitää näkyä. Mutta mitä tapahtuu, jos unohdamme copy-tekstit hetkeksi ja tarkastelemme lähemmin, mitä voit tehdä julkisivun takana? Kun tarkastelemme lähetyksen taustalla olevaa koodia, meille avautuu täysin uusi maailma, jossa dynaaminen teksti hajauttaa ja hallitsee. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten voit tehdä koodistasi dynaamisen:
Linkit:
http://www.jokinfoorumi.fi/##käyttäjänimi##
Yllä oleva esimerkki luo dynaamisen linkin, joka johtaa vastaanottajan profiilisivulle jollain foorumilla. Tämän edellytyksenä on, kuten aina kun on kyse dynaamisesta tekstistä, että sinulla on dynaaminen tietokenttä ja tiedot, jotka liitetään viestiin. Dynaamista tekstiä voidaan luonnollisesti käyttää myös sähköpostiosoitteissa ##Etunimi##@apsis.com
Kuvat:
http://www.apsisfinland.fi/kuvat/##Kontaktihenkilö##.jpg
Tämä on näkökanta, joka usein unohdetaan. Kaikki kuvanimet voivat olla dynaamisia. Voit käyttää tätä esimerkiksi näyttääksesi eri yhteyshenkilöiden kuvia sen mukaan, kenelle viesti menee. Muita käyttömahdollisuuksia ovat erilaisten ylä- ja alatunnistekuvien näyttö tai ehkä alekupongit sen mukaan, mikä on vastaanottajan suosikkituote?
2. Oletko kokeillut suodattimien rakentamista ja moduulien suodattamista niiden avulla?
Voidaan sanoa, että suodattimet perustuvat samanlaiseen perusajatukseen kuin dynaaminen teksti. Molemmat perustuvat siihen, että sähköpostiviestiä sovelletaan vastaanottajan mukaan – jolloin siitä tulee (toivon mukaan) merkityksellisempi ja relevantimpi.
Suodattimia voidaan käyttää monella tavalla: raporttien, lähetysten ja moduulien suodattamiseen. Suodattimet voivat perustua väestötietoihin, päivämäärään, klikkauksiin, avauskertoihin, suodattimiin ja kyselyihin. Lisäksi suodatin voidaan rakentaa useammasta parametrista. Voit tehdä niistä periaatteessa vaikka kuinka kehittyneitä. Ja jos vielä yhdistät dynaamisen tekstin ja suodattimen, niin voidaan periaatteessa jo puhua sähköpostin rakettipolttoaineesta.
Esimerkki suodattimien tehokkaasta käytöstä:
Sanotaan, että haluat seuraavalla uutiskirjeelläsi saada kohderyhmän yhden osan ostamaan sinulta uuden tuotteen. Tuote on uudentyyppinen käsilaukku, josta haluat saada ihmiset puhumaan.
Siksi päätät suunnitella alekupongin, joka on suunnattu yksinomaan tavaramerkkilähettiläillesi, jotka ovat 15–27-vuotiaita, jossain Suomen kolmesta suurkaupungista asuvia naisia.
Voit laatia näitä suodattimia monella tavalla. Jos aiot tehdä vastaisuudessakin vastaavanlaisia lähetyksiä, sinun kannattaa laatia suodatin, joka määrittelee sinun ”brand ambassadors” -lähettilääsi, niin sinun ei tarvitse määritellä sitä joka kerta uudelleen, kun teet lähetystä. Lähettilässuodattimesi voi esimerkiksi perustua siihen, kuinka monta kertaa vastaanottaja on klikannut sosiaalisten medioiden jaa-painiketta, kuinka usein hän klikkaa artikkeliasi jne.
Kun olet saanut ”brand ambassadors” -suodattimesi valmiiksi, liitä se mukaan uuteen suodattimeen, jota kutsumme alekupongiksi. Tässä uudessa suodattimessa voit tehdä myös ikävalinnan rajaamalla ikävälin, jonka haluat suodattimen avulla liittää vastaanottajan ikä -tietokenttään. Teemme lähettiläitäsi varten erillisen suodattimen siksi, että näin meillä on suurempi vapaus muuttaa lähettiläiden määritelmää ilman, että meidän täytyy muuttaa erikseen käsin kaikkia suodattimia, jotka heitä koskevat. Viimeinen ehto, jonka lisäämme tähän suodattimeen on yksinkertaisesti se, että otamme mukaan vain ne vastaanottajat, joiden kotikaupunki on Turku, Tampere tai Helsinki.
Jos tyydyt perustamaan uutiskirjeesi alekupongin ympärille, kaikki on valmista. Sinun täytyy enää vain luoda alekuponkimoduuli, ja lisätä sitten suodatin siihen, niin yleispätevä uutiskirjeesi on valmis lähetettäväksi. Alekuponki tulee näkyviin vain niillä vastaanottajilla, jotka olet määritellyt suodattimessasi. Mutta jos haluat hyödyntää näitä suodattimia rakettipolttoaineena, jatka lukemista.
Yksi keino saada lisäpotkua suodattimien käyttöön voisi olla vaikka dynaamisten parametrien käyttö suodatettavissa moduuleissa. Ajattele mitä mahdollisuuksia se tarjoaa. Kuvitellaan vaikka, että laukkua, johon alekuponki liittyy, on kolmea erilaista: yhdessä on teksti ”Helsinki”, toisessa ”Tampere” ja kolmannessa ”Turku”. Haluamme luonnollisesti, että alekupongissa näkyvän laukun kuva vaihtuu sen mukaan, missä vastaanottaja asuu. Voisimme luonnollisesti laatia kolme samanlaista moduulia, joissa vain on erilaiset laukun kuvat, ja sitten suodattaa ne. Mutta vielä nokkelampaa on sijoittaa dynaamisia parametreja moduulissa näytettävän kuvan linkkiin. Näin selviät yhdellä moduulilla. Moduulin sisältö voidaan muodostaa kahdella dynaamisella parametrilla, kuten alla.
Terve ##Etunimi##
Koska olet meille erittäin tärkeä asiakas, lähetämme sinulle tämän vip-tarjouksen. Olemme erittäin iloisia siitä, että olet puhunut meistä hyvää kavereillesi, ja haluamme tällä kiittää sinua siitä.src=”http://www.apsisfinland.fi/kuvat/alekuponki/##kaupunki##.jpg”
Innostuitko?
Toivottavasti sain luovuutesi heräämään. Tuliko tietoa liikaa yhdellä kertaa pureskeltavaksi? Ymmärrän kyllä. Suodattimien ja/tai dynaamisten parametrien käyttö vaatii aina vähän ylimääräistä ajattelua, jotta se toimisi hyvin. Suosittelenkin, että luet tämän artikkelin vielä toistamiseen. Ja muista testailla ja kokeilla eri vaihtoehtoja siinä sivussa. Ja jos haluat tietä lisää dynaamisten parametrien ja suodattimien mahdollisuuksista, ota yhteyttä Aftersales-osastoome osoitteella aftersales (at) apsis.se
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu: sosiaalisen median käytön aloittaminen
Monet sähköpostimarkkinoinnin parissa työskentelevät arvostavat sitä, että se on yksinkertaista, mitattavissa ja että se antaa selkeitä tuloksia. Samalla he voivat kuitenkin myös tuntea houkutusta kokeilla uusia viestintätapoja yhdessä sähköpostin kanssa. Sosiaalinen media on yksi kiinnostava mahdollisuus, joka sopii henkilökohtaisen käytön lisäksi yhä paremmin myös yrityksille ja yhteisöille. Onko juna jo mennyt, vai odottaako sosiaalinen media vielä asemalaiturilla? Entä voimmeko me, jotka olemme syntyneet aikakaudella, jolloin faksi oli huipputeknologiaa, vanhetuneine markkinointinäkemyksinemme vielä jollain tavoin sopeutua tähän uuteen viestintämaailmaan?
Ennen kaikkea: voimmeko me jollain keinolla löytää yhä uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tuotteistamme ja palveluistamme – ja voimmeko löytää uusia reittejä, joiden avulla uutiskirjeemme elävät pitempään ja saavuttavat entistä useampia vastaanottajia?
Kyllä se onnistuu. Yksi tärkeä puoli sosiaalisessa mediassa on se, että kaikki ovat tervetulleita. Nuoret, vanhat, yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt. Kaikki voivat löytää paikkansa ja olla mukana yhteyksissä, joilla on merkitystä. Mutta: kaikki ei sovi kaikille.
Sähköpostimarkkinoinnin parissa työskentelevänä sinun on ennen kaikkea pyrittävä löytämään loogisia ja toimivia keinoja sähköpostin ja sosiaalisen median yhdistämiseksi.
Hyvä tapa aloittaa on ottaa ensin haltuun ne osat, joiden kynnys on matalin, kuten ”jaa sosiaalisessa mediassa” -linkkien lisääminen sähköpostiviesteihin. Käytä niitä työkaluja, joita sinulla on – nykyaikaisista sähköpostityökaluista saat arvokasta tilastotietoa siitä, miten uutiskirjeitäsi jaetaan sosiaalisessa mediassa. Niistä näet tarkalleen, kuinka moni on jakanut edelleen viestiäsi omille tuttavilleen ja sinulla on myös mahdollisuus arvioida jakamislinkkiesi tehoa.
Kun sitten tunnet olevasi valmis, voit ottaa seuraavan askeleen ja kokeilla uusia tapoja viestiä asiakkaidesi kanssa. Sähköposti voi aina olla viestintäkampanjoidesi keskipiste, mutta jos haluat hyödyntää sosiaalista mediaa, sinun on päätettävä, kuinka aktiivinen haluat olla ja kuinka paljon haluat siihen investoida – niin aikaa kuin rahaakin.
Viisi vinkkiä sosiaalisen median aloittelijalle:
1. Haasta uutiskirjeesi tilaajat
Pyydä ihmisiä tykkäämään sinusta ja käyttämään Facebookin Like-painiketta. Haasta heidät jakamaan viestisi mahdollisimman monelle. Sinusta tuntuu ehkä sopimattomalta pyytää toisia tykkäämään sinusta, mutta juuri siitähän mainonnassa on oikeastaan aina ollut kyse. Jakamislinkit ovat yksinkertainen ja vakiintunut tapa tarjota lukijoille mahdollisuus jakaa viestejäsi edelleen tai kommentoida niitä jollain muulla tapaa. Kuinka moneen sosiaaliseen mediaan linkit sitten kannattaa laittaa? Kahteen? Kolmeen? Niin moneen kuin mahdollista? Tähän vaikuttaa luonnollisesti se, millaista toimintasi on. Facebook tuntuu itsestään selvältä, mutta loppu onkin sitten paljolti kiinni siitä, miten haluat sosiaalista mediaa käyttää.
2. Päätä…
Päätä, haluatko että sinusta tykätään tai että viestejäsi jaetaan – vai sekä että. Lopullinen tavoitteesihan on aina saada uskollisia, kiinnostuneita lukijoita, mutta osatavoitteesi voivat matkan varrella vaihdella. Ehkä toimintasi on sellaista, että on parasta vain tarjota lukijoillesi hyvä tapa jakaa viestejäsi. Tai toimintasi voi olla erittäin riippuvainen Internetistä – tällöin vaaditaan suurempaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Siis: sinun ei tarvitse tehdä juuri mitään järjestääksesi jaa-linkit Twitteriä varten, mutta jos haluat ihmisten ”tykkäävän” Facebook-sivustostasi, varaudu suurempaan panostukseen.
3. Kehota selvästi
Kehota selvästi – pelkkä kuvake ei riitä. Uutiskirjeissä olevat pienet ikonit, jotka antavat vastaanottajalle mahdollisuuden vuorovaikutukseen uutiskirjeen tai artikkelin sisällön kanssa, ovat niin tavallisia, että niistä on tullut osa digitaalista arkeamme. Niitä voi verrata internetsivujen tavallisiin tekstilinkkeihin – aluksi kaikkialla luki ”Klikkaa tästä”, mutta ajan mittaan me tulimme immuuneiksi kyseiselle kehotukselle ja tarvittiin jotain enemmän, jotta klikkaisimme. Jakamislinkkien kanssa alkaa nyt käydä samalla tavalla. Kerro, mitä haluat lukijan tekevän, niin todennäköisyys siihen, että hän todella tekee sen, kasvaa. Älä siis liitä viestiisi pelkästään Facebook-kuvaketta, vaan kirjoita: ”Tykkää meistä Facebookissa” tai ”Jaa uutiskirje Facebookissa”.
4. Mihin linkit kannattaa sijoittaa?
Mihin linkit sijoitetaan? Jos kirjeesi on pitkä ja sijoitat jakolinkit alatunnisteisiin, riski siihen, etteivät ne näy kunnolla, on suuri. Kokeile sijoittaa linkit hyvin näkyvään paikkaan ja integroi ne järkevästi viestisi layoutiin – sen sijaan, että sijoittaisit ne sinne, minne nyt sattuu jäämään muutama neliösentti tyhjää tilaa.
5. Onko lukijoillasi mahdollisuus luoda jotain?
Voivatko lukijasi luoda jotain? Hyvä tapa innostaa vastaanottajia on tarjota heille mahdollisuus osallistua sisältöä luomalla. Ensimmäiseksi tulevat mieleen internetsivut, jotka myyvät jotain ja joilla käyttäjät voivat sitten arvostella ostamiaan tuotteita. Mutta on olemassa paljon muutakin, mikä voi herättää kiinnostusta. Erilaiset kilpailut tai tutkimukset, jotka kertovat, mitä mieltä muut ovat, tai erilaiset käyttäjäfoorumit voivat tehdä ihmeitä ihmisten aktiivisuudelle.
Lopuksi:
Muista, ettei sinun sen vuoksi, että aloitat sosiaalisen median hyödyntämisen, tarvitse luopua mistään, mistä sähköpostimarkkinoinnissa pidät. Keskity sen sijaan siihen, että kaikella mitä teet, pitää olla mitattavat tavoitteet. Sosiaalisen median käyttö kannattaa kyllä, ihan niin kuin sähköpostimarkkinointikin.
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Bjarte Falck Olsen
Opi hyödyntämään ajoitusta ja uutisarvoa sähköposteissasi – Osa 1
Jos osallistuit johonkin aamiaisseminaareistamme keväällä 2011, saatat muistaa, kun puhuin muun muassa ajoituksesta, tilanteesta ja ajankohtaisuudesta sähköpostin yhteydessä.
Tämä kaksiosainen artikkelisarja perustuu luentoni eri osiin, ja sen tarkoitus on virkistää muistiasi ja antaa sinulle uusia ideoita sähköpostilähetyksiin.
Aluksi haluaisin sinun ajattelevan itseäsi seuraavassa tilanteessa: Istut myyntiosastolla ja kuuntelet, kun yksi kollegoistasi vastaa puhelimeen.
Myyjä: ”Hei, miten voin auttaa sinua”?
Mahdollinen asiakas: Hei, soitan yrityksestä x ja olemme kiinnostuneita yrityksestänne ja tarjoamastanne tuotteesta.
Myyjä: Ok. Kiitos soitostasi, se on nyt kirjattu ylös. Kuulemiin.
Nyt luultavasti ajattelet, että tilannehan on ihan järjenvastainen. Ja niin se tietysti onkin. Mutta tosiasia on, että monet yritykset ja organisaatiot tekevät juuri tällaisia virheitä. Eivät ehkä puhelinmyynnissä, mutta sähköpostilistojensa tervetuloviesteissään kylläkin kerta toisensa jälkeen – aina kun saavat uuden uutiskirjetilaajan. Useimmiten tervetuloviesti näyttää seuraavalta:
Aivan kuin laukoisit ohi tyhjästä maalista
Nyt haluan sinun heittävän arvauksen. Otetaan kaksi saman yrityksen lähettämää sähköpostiviestiä. Ensimmäisen avaamisprosentti on 67 %, toisen vain 22 %. Osaatko arvata, minkä tyyppisistä viesteistä on kyse?
Alhaisemman avaamisprosentin saanut viesti on tavallinen uutiskirje. 67 % avaamisprosenttiin yltänyt viesti taas on uusille uutiskirjeen tilaajille lähetetty tervetuloviesti. eMarketeer.comin ja bazaarvoice.comin kaltaisten lähteiden mukaan reaaliaikaisen tervetulokirjeen avaamisprosentti on kolminkertainen uutiskirjeeseen nähden. Verratessa lukuja on helppo laskea, kuinka metsään menet, jos tervetulokirjeesi näyttää samalta, kuin edellisessä kuvassa. Aivan kuin laukoisit pallon tyhjän maalin edestä kulmalipulle.
Mihin tervetuloviestejä sitten voisi hyödyntää?
Kuten jo totesin, menemme metsään, jos jätämme tervetuloviestin kokonaan lähettämättä tai jos vain vahvistamme siinä tilauksen vastaanotetuksi.
Sen sijaan voisimme käyttää tilauksen vahvistusviestiä lisäarvon rakentamiseen. Tilauksesta kiittämisen ohella voisimme rakentaa tuotemerkkimme mainetta, esitellä tuotteitamme ja luoda kirjeellä siten lisäarvoa vastaanottajalle.
Voimme jopa mennä niin pitkälle, että luomme tervetuloviestiketjun, joka koostuu useammasta viestistä. Ne voisivat olla esimerkiksi
1. Tervetulokirje
2. Tuotemerkin maineen rakentaminen
3. Myyntiin/lisämyyntiin tähtäävä kirje
Luonnollisesti tervetuloviestiketju on tilannesidonnainen. Jos aiot testata myyntiä tervetuloviestiketjun avulla, älä ole liian tungetteleva äläkä anna myyntiosuuden talloa jalkoihinsa varsinaista tervetulotoivotusta.
Nykypäivän sosiaalisten medioiden hallitsemassa maailmassa ei kannata vähätällä vuoropuhelun käsitettä. Samalla kun suunnittelet tervetuloviestiketjuasi, sinun onkin syytä miettiä, yritätkö käynnistää dialogia vai mainostatko vain – molemmilla voi nimittäin olla myynti lopputavoitteena. Jos pyrit käynnistämään dialogin tilaajasi kanssa, kasvatat mahdollisuuksiasi saada tilaisuuden kertoa hänelle lisää olennaisia asioita, joiden avulla voit saada hänet ymmärtämään, miksi hänen pitäisi ostaa sinulta tuotteita.
Tervetuloviestien lisäksi myös seuraavat sähköpostitilanteet voivat avata tilaa dialogille:
Potentiaalisen asiakkaan yhteydenottopyynnöt
Tapahtumat/seminaarit
Liiketoimet
Artikkelin toisessa osassa jatkamme keskustelua dialogin luomisesta, mutta myös uutisarvosta ja siitä, miten sitä voidaan hyödyntää markkinoinnissa.
Ai niin: Jos haluat esittää minulle kysymyksiä, voit tehdä sen Twitterissä: @BjarteFalck
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Robin Sundving
Miksi jaamme asioita eteenpäin internetissä?
Olemme joissakin aiemmissa artikkeleissamme jo esitelleet tutkimustuloksia siitä, miten jaamme asioita eteenpäin ja mistä edelleen jaettavat viestit ovat peräisin. Vuonna 2010 teimme joukon tutkimuksia väestöllisesti edustavalla joukolla ruotsalaisia. Vuonna 2011 toteutimme CINT-tutkimuksen Pohjoismaissa.
Miten asia siis on? Mistä syistä me jaamme asioita edelleen ja voiko niistä tehdä esimerkiksi eri ikäryhmiin tai sukupuoleen perustuvia päätelmiä?
Esitimme (syksyllä 2010) kysymyksen ”Miksi jaat asioita eteenpäin internetissä”. Vastaus ei ollut avoin, vaan vastaajille tarjottiin kahdeksan vastausvaihtoehtoa.
Asioiden eteenpäin jakamisen syy riippuu pitkälti iästä
Ikäryhmissä 15–22 ja 23–35 hauskuus on tärkein syy, minkä vuoksi jaamme jotain edelleen internetissä. Uutisarvokin on mukana kuvassa, mutta se tulee kaukana hauskuuden perässä.
Kenttä tasoittuu vasta 36–55-vuotiaiden ikäryhmässä. Tähän ryhmään kuuluu toisaalta myös suurempi joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan lähetä asioita edelleen. Mutta kiinnostavuudesta ja uutisarvosta on tullut suositumpi peruste edelleen lähettämiselle. Edelleen lähettämisen perusteena hauskuus saa vanhimmassa ikäryhmässä väistyä uutisarvon tieltä. Vähän sen perässä horjuu ”kiinnostavuus”. Tässä ikäryhmässä on kaikista ryhmistä eniten niitä, jotka eivät jaa viestejä edelleen.
Koko totuus ei luonnollisesti ole vielä tässä, koska päätimme käyttää tutkimuksessa kiinteitä vastausvaihtoehtoja. Luonnollisesti on olemassa muitakin mahdollisia syitä siihen, miksi ihmiset päättävät lähettää viestejä edelleen. Voihan olla vaikka niin, että asioita edelleen jakava hyötyy siitä jotenkin, esim. bonuspisteinä, rahana tai muina hyvityksinä. Mutta tulosten tarkastelu antaa kuitenkin hyvän sormituntuman tilanteesta, ja yhdessä muiden tutkimusten avulla kokoamiemme tilastojen kanssa se antaa jo hyvän perustan kohderyhmiesi ymmärtämiselle.
Onko syytä spekuloida itsesensuurin mahdollisuutta?
Kun esitetään kysymys, miksi ihmiset jakavat asioita edelleen, on luonnollisesti pohdittava myös vastausten luotettavuutta. Antamiamme vastausvaihtoja voi kaikkia pitää tunnepohjaisina. Sensuroivatko vastaajat kenties omia vastauksiaan? Tuon tuostakin eri artikkeleissa ja tutkimuksissa huomautetaan, että ihmisillä on tapana kertoa toisille asioista tavalla, joka parantaa heidän omakuvaansa ja ympäristön heistä muodostamaa käsitystä.
Onko niiden osuus, jotka käyttävät asioiden jakamista pääasiassa oman maineensa parantamiseen, todellakin näin alhainen? Onko kenties niin, että teemme niin asiaa sen kummemmin miettimättä – että oman maineen parantaminen on motiivi, joka piilee aina taustalla? Onko kenties niin, että tietoisuus on vasta heräämässä ja että keskustelu henkilökohtaisista tavaramerkeistä sosiaalisissa medioissa ei ole vielä lyönyt itseään läpi? Olisimmeko saaneet muita, vakuuttavampia vastauksia, jos olisimme muotoilleet kysymyksen eri tavalla, ja tutkineet, ajatteleeko viestejä edelleen lähettävä sitä, millaiseksi muut ihmiset hänet mieltävät, jos hän jakaa edelleen tiettyä asiaa?
Oman brändin merkityksen kasvu internetissä?
Tilastoista käy ilmi yksi mielenkiintoinen seikka. Samalla kun kaikista ikäryhmistä vain alle 1 % pitää maineen parantamista suurimpana syynä asioiden edelleen lähettämiseen, on kuitenkin yksi luokka, joka pistää silmään. 15–22-vuotiaista 3,6 % vastaa, että heillä suurin peruste viestien edelleen lähettämiselle on oman maineen parantaminen. Kysymys kuuluukin, onko tämä ikäkysymys, vai kenties alku trendille, joka jää elämään kyseiseen sukupolveen ja vaikuttaa ja ehkä jopa vahvistuu nuorempien sukupolvien keskuudessa.
Henkilön maineen tai henkilökohtaisen brändin internetissä luulisi korreloivan sen kanssa, kuinka tärkeänä hän internetiä pitää ja kuinka suuren arvon hän sille antaa. Millä sijalla joku asia ihmisen tärkeysjärjestyksessä on, näkyy muun muassa siinä, kuinka paljon aikaa hän siihen kuluttaa.
Vuonna 2010 tekemämme tutkimuksen mukaan 76 % 15–22-vuotiaista nuorista viettää yli tunnin päivässä sosiaalisissa medioissa. 23–35-vuotiaiden ikäryhmässä näin tekee enää 57 %, 36–55-vuotiaista vain 34 % ja vanhimman ikäryhmän edustajista 30 %. Kiinnostavaa on, että kokonaiset 21 % nuorimmasta ikäryhmästä myöntää viettävänsä päivittäin 3–4 tuntia sosiaalisissa medioissa.
Kun tarkastelemme Apsiksen sähköpostibarometria 2011, näemme sen sosiaalisia medioita käsittelevästä osasta 2, miten laajalle levinnyttä sosiaalisten medioiden käyttö nuorimmissa ikäryhmissä on. Facebookin, chatien, blogien, foorumien ja yhteisöjen käyttö on suurinta kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (alle 15-vuotiailla ja 15–22-vuotiailla).
Haluatko tietää lisää?
Ole hyvä ja vilkaise aikaisempia artikkelejamme, jotka perustuvat tekemiimme tutkimuksiin.
Kyselyn tulos: Sosiaalinen media ei ole ainoa kuningas tiedon jakamisessa
Kyselyn tulos: Mistä edelleen levitettävä tieto on peräisin?
Jaa artikkeli eteenpäin:
Anna Torkelstam
Sähköpostikoulu: Sähköposti matkapuhelimessa – yhä yleisempi, yhä tärkeämpi
Onko sinulla aavistustakaan siitä, kuinka moni tilaajistasi lukee sähköpostiviestinsä matkapuhelimestaan? Ei taida olla, jos olet vähänkin samanlainen kuin enemmistö kaikista sähköpostimarkkinoijista. Kyse ei suinkaan ole laiskuudesta tai kiinnostuksen puutteesta – vaan yksinkertaisesti siitä, että asiasta on vaikea saada kunnon käsitystä.
Oletettavasti viestisi matkapuhelimestaan lukevia on paljon enemmän kuin arvelet.
Vaikka voisitkin saada tilastoja siitä, kuinka moni matkapuhelinlukija on lukenut tietyn viestisi, ne eivät oikeastaan kerro kovinkaan paljon, vain sen, miten juuri se lähetys toimi. Ihmiset eivät nimittäin käyttäydy aina samalla tavalla. Henkilö, joka yhdellä kerralla lukee viestisi matkapuhelimestaan, voikin taas seuraavalla kerralla istua sitä lukiessaan mukavasti tietokoneensa ääressä – ja päinvastoin.
Tutkimuksemme osoittavat, että neljällä kymmenestä on sähköposti matkapuhelimessaan.
Kyse on suuresta ryhmästä – oikeastaan riittävän suuresta, jotta sinun kannattaa kyllä harkita, millaista strategiaa käytät viestejäsi matkapuhelimesta lukevien kohdalla. Toimivatko ihmiset samalla tavoin lukiessaan viestejä kännykästä? Saatko samat tulokset? Täytyykö sinun suunnitella viestit jollain erityisellä tavalla? Käymme seuraavassa läpi muutamia tavallisimpia kysymyksiä!
• Luemmeko sähköpostia samalla tavalla matkapuhelimesta?
Monet sähköpostejaan matkapuhelimesta lukevat käyttäytyvät hieman toisin verrattuna niiden lukemiseen kotona tai toimistossa tietokoneen ääressä. Kyse on ennen kaikkea siitä, käyttävätkö ihmiset matkapuhelinta ensisijaisesti tärkeimpien viestien tarkasteluun ja lyhyiden vastausten lähettämiseen ja säästävät kiinnostavilta vaikuttavat viestit myöhempää lukemista varten. Ei siis ole erityisen tavallista lukea pitkiä viestejä kännykästä tai surffailla netissä tietoa etsimässä samalla tavoin kuin tietokoneella. Sähköpostimarkkinoijana sinun onkin kiinnitettävä erityistä huomiota selkeyteen ja kiinnostusta herättäviin otsikoihin, jotta vastaanottaja ei poista heti viestiäsi matkapuhelimesta käsin.
• Klikkaammeko yhtä paljon?
Selkeimmin matkapuhelimen rajoitukset näkyvät klikkaustilastoista. Klikkausprosentti on selkeästi alhaisempi kuin tietokonetta käytettäessä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että me emme matkapuhelin kädessä ole yhtä valmiita siirtymään edelleen erilaisille kotisivuille kuin tietokoneen ääressä istuessamme. Harkitse tarkkaan, miten pyydät lukijoitasi toimimaan – käytätkö vain linkkejä kotisivuille tai tarjoatko muita mahdollisuuksia yhteydenottoon tai tilauksen tekemiseen? Onko viestistäsi esim. puhelinnumero näkyvissä?
• Täytyykö kirjeet suunnitella jollain erityisellä tavalla?
Muutamia vuosia sitten vastaus olisi ehdottomasti ollut ”kyllä”. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt valtavasti, ja useimmat sähköpostiaan matkapuhelimesta lukevat omistavat puhelimen, joka näyttää viestit erittäin hyvin. Sähköpostikokemus matkapuhelimessa on siis hyvä, mutta samalla on tärkeää muistaa, että esimerkiksi näyttö saattaa olla merkittävästi pienempi, ja että siksi emme välttämättä käyttäydy samalla tavoin. Voitaisiin esimerkiksi ajatella, että viestin on syytä olla muotoilultaan ilmavampi, jotta sen tekstikohtia olisi helpompi osoitella kosketusnäytöllä. Painikkeet ja linkkitekstit eivät esimerkiksi saa olla liian pieniä ja liian lähellä toisiaan.
Muista myös hyödyntää yhtä älypuhelimen perustoiminnoista – nimittäin sitä, että se on puhelin! Laita lähettäjän puhelinnumero selvästi näkyviin uutiskirjeeseen, Varmista, että luettiinpa viestisi sitten millä tavalla tahansa, se tarjoaa aina mahdollisuuden ottaa yhteyttä lähettäjään.
Yhteenveto: vinkkimme uutiskirjeiden optimointiin
• Jos sinulla on paljon viestejäsi matkapuhelimellaan lukevia tilaajia, käy läpi viestimallisi, mieti sisällön pituutta ja varmista, että sivut, joille viestissäsi on linkkejä, näyttävät hyvältä myös matkapuhelimen nettiselaimilla.
• Selkeät viestit, joista saa helposti yleiskuvan asiasta, ovat pienemmässä vaarassa joutua poistetuiksi matkapuhelimella kuin muut.
• Tee pieniä muutoksia ja vertaile eri versioita lähetystilastojen ja ns. Split-testien avulla.
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Anders Frankel
Apsiksen uusi Tapahtuma-työkalu
– suunnittelusta toteutukseen ja jälkiarviointiin
Olemme erittäin ylpeitä voidessamme esitellä sinulle Apsiksen uuden Tapahtumatyökalun. Sen avulla voit helposti luoda esimerkiksi seminaarikutsuja käyttämällä eri vaiheita ja haluamaasi muotoilua. Lue lisää sen eri toiminnoista.
Tapahtumatyökalu on lisätoiminto. Jos olet kiinnostunut siitä, ota meihin yhteyttä osoitteeseen info@apsis.com. Jos olet jo asiakkaamme, ota yhteyttä omaan myyntihenkilöösi saadaksesi lisätietoja.
Tapahtumatyökalun avulla voit luoda kaikenkattavia viestiketjuja esim. jotain tapahtumaa tai seminaaria varten. Viestiketju voi sisältää kutsun, jossa on linkki ilmoittautumislomakkeeseen, sähköposti- tai tekstiviestimuistutuksia, muistutus-sähköpostin sekä sähköpostilla tapahtuman jälkeen suoritettavan arvioinnin. Mutta kyse on paljosta muustakin. Kannattaa uhrata muutama minuutti, ja lukea lisää työkalun uusista näppäristä toiminnoista.
Luo viestiketjuja helposti drag-and-drop -menetelmällä
Ketjun luominen ei ole konsti eikä mikään: ota kiinni haluamastasi toiminnosta, esimerkiksi kutsusta, ja vedä se aikajanalle. Ilmoittautumislomaketta lukuun ottamatta voit asettaa aikajanallesi useita samantyyppisiä viestejä. Myös jokaisen yksittäisen vaiheen muokkaus käy kätevästi vetämällä ja pudottamalla – nopeasti ja sujuvasti. Luonnollisesti voit suunnitella lähetyksillesi oman graafisen ulkonäön.
Hallinnoi osallistujalistoja – missä ikinä oletkin
Osanottajien hallintatyökalu on tehokas ja suunniteltu auttamaan sinua selviytymään hallinnollisista tehtävistä entistä sujuvammin.
Luettelonäkymästä näet helposti kunkin osanottajan senhetkisen statuksen, eli ovatko he jo ilmoittautuneet, jäivätkö he saapumatta itse tilaisuuteen vai tulivatko paikalle, tai ovatko he tilaisuuden jonotuslistalla.
Luettelossa olevien tilaa on helppo muuttaa, ja listan saa kätevästi vietyä Exceliin. Luettelonäkymän kautta voit hoitaa myös sisäänkirjoittautumisen itse tapahtumassa, vaikka voit luonnollisesti kirjata kävijät saapuneiksi myös käsin. Jos käytössäsi on iPad, voit hoitaa sisäänkirjautumisen nettisovelluksella sen kautta.
Tehokkaat reaaliaikaiset raportit aikajanoineen
Voit luoda tapahtuman lähetysketjun jokaisesta yksittäisestä lähetyksestä tavallisen raportin tilastoineen. Lisäksi käytössäsi ovat kootut raportit koko tapahtumasta, ilmoittautumisista, sisäänkirjoittautumisista ja kaikkien lähetysten toimitusraportit.
Esimerkkejä muista näppäristä toiminnoista
Tapahtumaketjun luominen Apsis Newsletter Pron avulla on helppoa. Olemme suunnitelleet tämän toiminnon käyttäjää ja vierailijaa ajatellen. Tässä muutamia esimerkkejä tapahtumatyökalun näppäristä toiminnoista:
Voit…
- rajoittaa osanottajien määrää ja luoda jonotuslistoja
- asettaa ilmoittautumiselle sulkeutumisajan
- tehdä asetuksen, jonka perusteella saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun tapahtumaan on ilmoittautunut tietty määrä osanottajia
- lähettää osanottajille kalenterimerkintöjä *.ics-tiedostoina (he saavat tällöin automaattisesti merkinnät kalentereihinsa)
- luoda automaattisesti karttalinkkejä, joista näkee, missä tapahtuma pidetään
Haluatko tietää lisää?
Ota yhteyttä joko omaan myyntihenkilöösi tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen info@apsis.com, jos haluat lisätietoja tapahtumatyökalusta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Voit myös täyttää alla olevan lomakkeen, niin olemme sinuun yhteydessä.
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Andreas Ferm
Split Test – helppo tapa selvittää mikä toimii
Onko sinun usein vaikea päättää, minkä kuvan valitsisit uutiskirjeeseesi? Tai mikä olisi hyvä otsikko?
Ehkä on jo aika lakata luottamasta intuitioon ja keksiä jokin varmempi tapa selvittää, mikä toimii parhaiten.
Split-testin avulla voit antaa uutiskirjeesi vastaanottajien päättää, mikä vaihtoehto on paras – näin voit olla varma, että suurin osa vastaanottajistasi saa sen parhaan version. Seuraavassa käydään läpi, mitä kaikkea sinun on syytä ottaa huomioon!
Mietitkö, mikä lähetyksissäsi toimii ja miksi?
Olet varmaankin tarkastellut tilastoja ja tehnyt johtopäätöksiä siitä, miten eri kampanjasi toimivat, mutta silti voi olla vaikea saada tarkkaan selville, mitä mieltä vastaanottajasi olivat jostain yksittäisestä lähetyksestä. Johtuiko menestys sisällöstä, tarjouksesta tai pelkästään oikeasta lähetysajasta? Miten voit olla varma?
Split-testin avulla voit tutkia omien lähetystesi tulevaisuutta. Luo testin tekemistä varten kaksi tai useampia viestejä ja lähetä ne satunnaisesti valituille vastaanottajajoukoille – jokainen viesti yhtä suurelle joukolle.
Näin saat tietää vähän enemmän siitä, mikä toimii juuri sinun vastaanottajillesi, ja voit hyödyntää saamaasi tietoa heti lähettämällä paremman tuloksen saaneen viestin lopuille postituslistasi jäsenille. Ja mikä parhainta – sinun ei tarvitse enää spekuloida tai luottaa aavistuksiin – voit hyödyntää tilastoja jo etukäteen.
Huolelliset esivalmistelut ja suunnittelu parantavat onnistumisen mahdollisuuksiasi. Näin se onnistuu:
Määrittele, mitä haluat testata
Mieti ensin, mitä haluat tietää, ja mitä haluat parantaa. Haluatko kasvattaa avaamisprosenttia? Lisätä klikkausten määrää? Haluatko vähentää uutiskirjetilausten peruutuksia? Haluatko, että entistä useampi lukija jakaa viestisi sosiaalisissa medioissa?
Jos vastasit ”kaikkia näitä”, sinun olisi ehkä syytä määritellä ensisijainen tavoitteesi tarkemmin, mutta valitse joka tapauksessa testi, jolla voit mitata monta asiaa. Esimerkiksi klikkausten määrää on melko vaikea lisätä parantamatta samalla avaamisprosenttia, joten sen testaamisella voi monessa tapauksessa päästä hyvin alkuun.
Mitä testataan
Voit testata mitä vain. Mutta testaa vain yhtä asiaa kerrallaan – muuten et välttämättä näe, mistä saadut erot johtuvat. Kokeile rohkeasti kahta täysin erilaista vaihtoehtoa. Jos testiviestien välinen ero on liian pieni, myös tuloksen erot voivat olla niin pieniä, että niistä on vaikea päätellä mitään.
Seuraavassa on muutama idea:
• Aiherivi eli otsikko. Testaus on hyvä aloittaa tästä. Vaihtoehtoisten aiherivien tekeminen on suhteellisen helppoa, ja niiden avulla saavutat selkeitä eroja avaamisprosenteissa.
• Muoto, väri ja formaatti. Jos haluat testata viestin ulkonäön vaikutusta avaamisprosenttiin, tee ulkonäköön suuria muutoksia. Jos käytät yleensä paljon kuvia, ehkä tekstipohjainen viesti vetoaa tilaajiin, jotka eivät yleensä avaa viestejäsi. Tai päinvastoin – jos viesteissäsi on yleensä paljon tekstiä, kuvien lisääminen voi parantaa viestin luettavuutta ja lisätä klikkauksia?
• Tarjoukset. Avaamisprosentti voi olla hyvä, jos tarjoat 25 prosentin alennusta. Mutta mitä, jos voisitkin päästä samaan tulokseen jo 10 prosentin alennuksella? Tai täysin ilman alennuksia? Testaa!
• Kehotukset. Kokeile, lisääkö selkeä osta-linkki myyntiä, vai etenevätkö lukijasi mieluummin lue lisää -linkin kautta.
• Laskeutumissivu. Mitä tapahtuu, kun joku klikkaa? Hyvä laskeutumissivu voi olla ratkaiseva lopputuloksen kannalta. Testaa laskeutumissivuja lähettämällä samanlaiset viestit, jotka eroavat toisistaan vain siinä, minne klikkaamalla päätyy.
• Lähetysaika. Mihin aikaan vuorokaudesta tai minä viikonpäivänä? Lähetä samanlainen viesti eri aikaan, niin saat tietää.
Testattavien listan sopiva koko
Kuinka monelle viesti pitää lähettää, jotta tulokset olisivat luotettavia? Siihen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Mitä useammalle lähetät, sitä tarkempi tulos luonnollisesti on. Mutta et varmaan halua lähettää huonoa viestiä kovin monelle, sillä voit menettää sen vuoksi asiakkaita. Tee split-test 10 prosentille vastaanottajistasi – niin voit olla varma, että 95 % vastaanottajistasi saa viesteistäsi sen paremman.
Kauanko testaamiseen menee aikaa?
Sinun ei luonnollisesti tarvitse odottaa kaikkia vastauksia ennen kuin päätät, mikä viesti voitti testin. Selvä trendi on nähtävissä toivottavasti jo varhain, myös siinä tapauksessa, että viestejäsi yleensä avataan vielä viikkokin lähetyksen jälkeen.
Split-testeillä voit poistaa paljon epävarmuustekijöitä, joten voit niiden ansiosta toimia rohkeammin ja luovemmin. Kun kokeilet jotain uutta vain pienelle määrälle vastaanottajia, voit ottaa suurempia riskejä. Ja jos riski osoittautuu testin perusteella kannattavaksi, palkintosi voi olla suuri, kun lähetät viestin lopuille vastaanottajaluettelosi jäsenistä!
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu: Näin huollat postituslistojasi
Lähes kaikki uutiskirjeiden lähettäjät huomaavat avaamisprosenttinsa laskevan ajan mittaan. Hitaasti, mutta varmasti käy niin, että yhä harvempi avaa lähettämäsi viestit, vaikka ne kertovatkin samoista asioista, jotka alun alkaen houkuttelivat lukijoita ilmoittautumaan tilaajiksi.
Se voi tuntua raskaalta, mutta muista: se ei ole mitään henkilökohtaista.
Avaamisprosentin lasku koskee lähes kaikkia ja siihen on kaksi merkittävää syytä.
Ensinnäkin kilpailu lukijoiden huomiosta on kasvanut tasaisesti kymmenen viime vuoden ajan. Lukijoidesi ajasta kilpailevat nyt niin muut uutiskirjeet kuin muut kanavatkin.
Toinen syy on yksinkertaisesti tavallinen kyllästyminen – mitä pitempään joku on ollut osoiteluettelossasi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän alkaa hiljalleen kyllästyä viestiesi sisältöön.
Avaamisprosentin laskua ei usein panna merkille, sillä on olemassa myös laskua kompensoivia tekijöitä. Tilaajien määrällä esimerkiksi on taipumus kasvaa. Sen vuoksi uutiskirjeesi avaavien lukijoiden kokonaismäärä voi pysyä samana tai jopa kasvaa samalla kun avaamisprosentti laskee.
Miksi tämä sitten ylipäätään on ongelma? Eikö tärkeintä ole kuitenkin se, että riittävän moni avaa kirjeen?
No jaa, ei oikeastaan.
Ensinnäkin vastaanottajarekisterin eli postituslistan kasvattaminen heikkenevän kiinnostuksen kompensoimiseksi ei pitkällä aikavälillä ole kovinkaan kestävä strategia. Mitä vanhemmaksi postituslistasi tulee, sitä enemmän aikaa ja energiaa tarvitset uusien tilaajien hankkimiseen. Entä mitä sitten, kun kaikki ajateltavissa olevat tilaajat jo ovat listallasi? Ostat uuden, valmiin osoiterekisterin? Se ei koskaan ole hyvä ajatus.
Toinen ongelma koskee viestisi perillemenoa – ja uskottavuuttasi lähettäjänä. On jo kauan ollut tiedossa, että lähettäjän on syytä tulkita kaikki roskaposti-ilmoitukset varoituksiksi. Jos joku lukijoistasi tykkää kirjeistäsi niin huonoa, että päättää lajitella ne roskapostiksi, joudut huonoon valoon suurten sähköpostitoimittajien silmissä – ja jos roskapostivaroituksia tulee liian monta, koko lähetyksesi perillemeno vaarantuu.
Tämän asian merkitys kasvaa samaan tahtiin, kun uusien sähköpostiohjelmien käyttämien suodatustekniikoiden –joista kirjoitimme tässä artikkelissa –suosio kasvaa. On jo näkyvissä merkkejä siitä, että lukijoiden lukukäyttäytymisen merkitys kasvaa, ja että kirjeet, jotka suuret lukijaryhmät jättävät kokonaan huomiotta, joutuvat sähköpostitoimittajien silmätikuiksi.
Eli:huonoja uutisia sinulle, jos osoiteluettelossasi on monta passiivista tilaajaa.
Mitä sitten pitää tehdä, kun avaamisprosentti laskee?
Kokeile ensin perusasioita:
• Segmentoi, jotta oikeat vastaanottajat saavat oikeat, relevantit, kirjeet.
• Testaa, jotta varmasti lähetät kirjeestäsi parhaan version.
• Siivoa postituslistaa, poista siitä osoitteet, joihin lähetetyt viestit eivät ole menneet perille eli palautuneet useita kertoja.
Hengitä syvään ja hyväksy se tosiasia, etteivät kaikki vastaanottajasi pidä sinua yhtä kiinnostavana pitkällä aikavälillä. Ala sitten miettiä, mitä voisit tehdä lisätäksesi listallasi olevien kiinnostusta. Jos myyt esimerkiksi tuotteita, joita ostetaan vain harvoin, ei kannata olettaa, että asiakkaat, jotka ovat juuri ostaneet jonkun tuotteen, olisivat kiinnostuneita saman tuotteen uusista tarjouksista. Mutta he ovat varmasti kiinnostuneita jostain ostamaansa tuotetta täydentävistä tuotteista.
Pyri lisäämään vuorovaikutusta! Selvitä pikakyselyiden avulla, mikä asiakkaitasi kiinnostaa. Ota käyttöön linkkejä viestiesi jakamiseksi sosiaalisessa mediassa – niin huomaat, millainen sisältö toimii parhaiten, ja voit samalla saada lukijoita, joita et olisi mitenkään muuten saavuttanut.
Lopuksi: mieti tarkkaan, mitä oikeastaan mittaat – ja miksi. Luonnollisesti pidät markkinoijana uutiskirjettä myynninedistämistyökaluna. Mutta jos keskityt vain siihen, mitä yksittäinen vastaanottaja tekee yksittäiselle kirjeellesi, on vaarana, ettet erota metsää puilta. Vastaanottajaluettelossasi on taatusti monta tilaajaa, jotka pysyttelevät mukana sitä varten, että haluavat taas joskus ostaa sinulta jotain.
Kokeile suunnata erillinen lähetys kaikille niille, jotka eivät ole avanneet kirjeitäsi vuoteen.
Sinulla ei todellakaan ole mitään hävittävää – vaan sen sijaan paljon voitettavaa!
Jaa artikkeli eteenpäin: LinkedIn Facebook Twitter
Encyclopedia
Aiherivi
Sähköpostin otsikko/nimi. Lähettäjän nimen lisäksi ensimmäinen asia minkä sähköpostin vastaanottaja näkee. Näinollen aiherivillä on suuri vaikutus viestin avaukseen.
Encyclopedia
XML
Extensible Markup language. On yleinen ja merkintäkieli tai standardi, jota voidaan käyttää siirrettäessä tietoja erilaisten järjestelmien välillä tai dokumentteja tallennettaessa.
Encyclopedia
XHTML (Extensible HyperText Markup Language)
Uudempi versio HTML:stä.
Encyclopedia
Verkkoversio
Uutiskirjeessä oleva linkki, jota klikkaamalla vastaanottaja voi lukea sähköpostin omassa Internetselaimessaan.
Encyclopedia
Kävijäseuranta
Kävijäseurannan avulla voidaan seurata mitä www-sivuilla vierailevat käyttäjät tekevät ja miten he siellä liikkuvat. Tietoa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kotisivujen parantamiseen tai uutiskirjeen muotoiluun.
Encyclopedia
Web-palvelin
Tietokone, jolla on kiinteä yhteys Internetiin ja tehtävänään säilyttää web-sivuja tai ohjelmia, joita käytetään Internetin kautta.
Encyclopedia
Web safe font
Kirjasintyypit, jotka useimmilla tietokoneen käyttäjillä on asennettu koneisiin. Näin ollen on suositeltavaa käyttää näitä fontteja, koska näin voidaan varmistua että sisältö näyttää samalta useimmilla lukijoilla.
Encyclopedia
Internetselain
Ohjelma, jota käytetään Internetin verkkosivujen lukemiseen.
Encyclopedia
Valkolistaus
Whitelisting. Kun vastaanottaja tai ryhmä vastaanottajia on hyväksynyt tietyn palvelimen ja viestit tältä palvelimelta tulevat aina perille.
Encyclopedia
Viraalimarkkinointi
Markkinointitapa, jossa viesti, palvelu tai tuote on niin mielenkiintoinen, että vastaanottaja haluaa levittää sanaa muille.
Encyclopedia
Uniikki klikkaus
Laskettaessa sähköpostiviestin saamia klikkauksia otetaan huomioon vain yksi klikkaus vastaanottajalta linkkiä kohden.
Encyclopedia
Transactional email
Yksittäinen sähköpostiviesti, joka lähetetään tuloksena vastaanottajan tekemistä toimista. Esimerkisi verkkokaupan tilausvahvistus.
Encyclopedia
Tekstiversio
Sähköpostin osa, jossa ei voida esittää muotoiluja tai kuvia, vaan pelkkää tekstiä. Jotkut sähköpostiohjelmat tai matkapuhelimet näyttävät HTML-muotoillusta uutiskirjeestä vain sen tekstiversion. Tekstiversio on hyvä lisätä uutiskirjeeseen, koska sillä on postitiivinen vaikutus toimitettavuuteen.
Encyclopedia
Mustalistaus
Blacklisting, Kun tietty sähköpostipalvelin joutuu mustalle listalle, on palvelin on luokiteltu roskapostia lähettäväksi palvelimeksi. Sen seurauksena tietyt sähköpostipalvelimet eivät vastaanota viestejä kyseiseltä palvelimelta.
Encyclopedia
Aliverkkotunnus
Verkkotunnuksen nimeen kuuluu eri osia, jotka erotetaan pisteillä. Aliverkkotunnuksia käytetään yleensä silloin, kun paikallisverkon palvelimet halutaan jakaa eri käyttöalueisiin, esi- merkiksi www, ftp, mail tai eri kielille.
Encyclopedia
SPF
Sender policy framework.Tapa estää sähköpostin lähettäminen väärennetyllä verkkotunnusnimellä lähettäjän osoitteessa.
Encyclopedia
Roskapostisuodatin
Ratkaisu, joka analysoi sähköpostiviestit ja pyrkii estämään vastaanottajaa saamasta viestejä, jotka luokitellaan roskapostiksi.
Encyclopedia
Roskaposti
Suurina massoina lähetettävät viestit, joita vastaanottaja ei ole toivonut. Useimmissa maissa markkinointimateriaalin lähettäminen sähköpostitse ilman vastaanottajan lupaa on lailla kielletty.
Encyclopedia
SMTP-palvelin
Web- palvelin, jota käytetään lähtevien sähköpostien käsittelyyn.
Encyclopedia
SenderID
Tunnistustekniikka, jonka avulla kontrolloidaan verkkotunnusnimiä, joista sähköpostiviestejä lähetetään. Tekniikka auttaa osaltaan ratkaisemaan kaappaus- ja verkkokalasteluongelmia.
Encyclopedia
Sender reputation
Roskapostin estämistoiminto, joka on aktivoitu joillakin palvelimilla. Sähköpostin lähettäjän maine on ratkaiseva tekijä, kun arvioidaan, mitä saapuvalle viestille tehdään.
Encyclopedia
Segmentointi
Vastaanottajien jakaminen ryhmiin käytössä olevien tietojen perusteella, esimerkiksi maantieteellisesti, avattujen linkkien tai ostettujen tuotteiden perusteella, jolloin heille lähetettävästä viestistä tulee relevantimpi. Sähköposti tai sen osa voidaan esimerksi lähettää vain tietylle segmentille tai käyttää tietoja raporttien vertailussa.
Encyclopedia
SaaS
Software as a Service, ohjelmien jakelumalli, joka tarkoittaa ohjelmistojen hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Käytöstä maksetaan yleensä sen laajuuden mukaan.
Encyclopedia
RSS-syöte
Really Simple Syndication. Tietoformaatti, jota käytetään usein päivittyvän digitaalisen tiedon, esimerkiksi uutiset ja blogit, lähettämiseen vastaanottajalle.
Encyclopedia
ROI (Return on investment)
Tapa mitata, kuinka suuri osa markkinointikustannuksista on ollut tuottoisaa. Jos mainontaan käytetyt 100 euroa tuottavat myynnin avulla voittoa 150 euroa, on ROI silloin 150%.
Encyclopedia
Esiotsikko
Eli preheader. Uutiskirjeen osa, joka on ylimpänä kirjeessä, ennen yläbanneria. Jotkut sähköpostiohjelmat (esim Gmail) näyttävät esiotsikon sähköpostilistassa heti otsikon jälkeen.
Encyclopedia
Portti 25
Tietokoneiden välinen yhteydenpito tapahtuu usein niin sanottujen porttien kautta. esimerkiksi porttia 80 käytetään web-sivuille ja porttia 25 sähköpostin lähettämiseen. Jotkut suuremmat internet-palveluntarjoajat sulkevat portin 25 ulkoisilta sähköpostipalvelimilta yrittäessään pysäyttää roskapostin.
Encyclopedia
PNG-kuva
Kuvaformaatti, joka sopii moniin tarkoituksiin, mutta jota käytetään useimmiten sellaisissa kuvissa, joissa on varjoja ja läpinäkyviä efektejä. Sähköpostimarkkinoinnissa PNG-kuvien käyttöä kannattaa välttää, sillä esimerkiksi Lotus Notes sähköpostiohjelma ei tue tätä formaattia.
Encyclopedia
Opt-out
Uutiskirjeiden tai muiden sähköpostilähetysten tilauksen peruuttaminen.
Encyclopedia
Opt-in
Rekisteröityminen uutiskirjeiden tai muiden sähköpostilähetysten vastaanottajaksi eli tilaajaksi.
Encyclopedia
Avausmäärä (Open-rate)
Yhden uutiskirjeen (lähetyskerran) avauksien määrä. Avausmäärä voidaan mitata HTML-muodossa tehdyistä kirjeistä. Sen avulla voidaan tulkita kuinka hyvin on onnistuttu otsikon, toimitusajankohdan ja lähettäjän nimen valinnoissa. Avausmäärä perustuu siihen, että vastaanottaja lataa viestin kuvat. Näin ollen joku voi lukea viestin lataamatta kuvia, ja tämä on hyvä ottaa huomioon.
Encyclopedia
MX record (Mail exchange record)
Tieto tietokannassa, joka ilmoittaa mikä sähköpostipalvelin käsittelee kyseisen verkkotunnuksen sähköposteja. Mx record voi ohjata sähköpostin palvelimelle, joka käyttää toista verkkotunnusta kuin sitä mikä on mainittu sähköpostiosoitteessa.
Encyclopedia
Moduuli
Uuskirjeen osa, “rakennuspalikka”, jonka avulla uutiskirje voidaan rakentaa. Yksi uutiskirje voi sisältää useita moduuleja ja yhtä moduulia voidaan käyttää kirjeessä useamman kerran.
Encyclopedia
MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions)
Sähköpostistandardi, jota käytetään sähköpostiviestin tai liitteiden tietotyypin (esim. teksti, kuva, multipart) luonnehtimiseen.
Encyclopedia
Mallipohja
Kehys, jonka tarkoituksena on helpottaa sisällön muotoilua.
Encyclopedia
Toimitettavuus
Tapa mitata, kuinka hyvin sähköpostiviestit menevät perille vastaanottajille. Toimitettavuuteen vaikuttavat niin kirjeen muotoilu ja kuin sähköpostin toimittajan maine ja tekniset edellytykset.
Encyclopedia
Linkkiteksti
Linkin teksti, joka ohjaa/siirtää käyttäjän eteenpäin toiselle sivulle.
Encyclopedia
IP-osoite
Yksilöllinen osoite, jota käytetään koneiden tunnistamiseen ja jonka avulla koneet kommunikoivat keskenään tietokoneverkostossa Internet protocol -standardin (IP) avulla. Yleensä IP-numero on tietyn tietokoneen yksilöllinen osoite.
Encyclopedia
JPG-kuva
Kuvamuoto, joka sopii valokuville, koska niissä on monia eri värejä. Jpg-kuvat pakataan tiedoston koon säätämiseksi. Jpg-kuvien laatu huononee huomattavasti, jos pakkausaste on erittäin korkea.
Encyclopedia
Klikkaus
Uutiskirjeen tai internetsivulla olevan linkin klikkaus on merkki siitä, että lukija on kiinnostunut asiasta ja haluaa lisää tietoa. Se on yksi sähköpostimarkkinoinnin tärkeimmistä mittauskeinoista.
Encyclopedia
HTML-sähköposti
HTML-muotoilua käyttävä sähköpostiviesti sähköpostiviesti. Uutiskirjeet lähetetään yleensä HTML-muotoiltuna.
Encyclopedia
Harmaalistaus
Greylisting. Tapa torjua roskapostia. Saapuva sähköposti “torjutaan hetkellisesti” jos lähettäjää ei tunnisteta. Jos sähköposti on luotettavalta lähettäjältä yrittää se lähettää postia uudelleen hetken kuluttua jolloin se yleensä toimitetaan. Roskapostipalvelimet eivät yleensä yritä lähettää sähköpostia uudelleen.
Encyclopedia
GIF-animaatio
Yksinkertainen animaatio, jossa gif-kuvat näkyvät toinen toisensa jälkeen. Sopii yksinkertaisiin, lyhyihin kuvaesityksiin, esimerkiksi ilmoituksiin.
Encyclopedia
Geotracking
Järjestelmä, joka mahdollistaa lähetysten jäljittämisen maantieteellisesti.
Encyclopedia
Esikatseluikkuna
Osa sähköpostiohjelman ikkunaa, jossa näkyy osa sähköpostiviestistä ilman, että sitä tarvitsee avata uudessa ikkunassa.
Encyclopedia
Suodatin
Käytännöllinen tapa suorittaa segmentointi sähköpostimarkkinoinnissa on käyttää suodatinta tai ehtoja, jotka ohjaavat tietyn tyyppisen viestin sisällön tietyille vastaanottajille. On mahdollista rakentaa yksi pitkä uutiskirje, joista sitten suodattimien avulla suodattuu erilaisille vastaanottajaryhmille hiukan eri näköinen kirje, esim Helsinkiläisille purjehtijoille tulee erilainen kirje kuin Rovaniemeläisille laskettelijoille.
Encyclopedia
ESP
Email Service Provider. Yritys, joka myy erilaisia markkinointiin tarkoitettuja sähköpostipalveluja.
Encyclopedia
Sähköpostiohjelma
ohjelma tai webapp likaatio, joka mahdollistaa sähköpostiviestien lukemisen.
Encyclopedia
Dynaaminen sähköposti
Jokainen viesti on uniikki ja se sisältää tietoa, joka muokataan jokaiselle vastaanottajalle erikseen. Esim. “Hei ##Etunimi##!”
Encyclopedia
Vahvistettu opt-in
Uutiskirjeen tilaajan täytyy klikata linkkiä viestissä vahvistaakseen tilauksen. Tällä estetään tilaukset, jotka on tehty toisen henkilön nimissä. Eng. Double Opt-In
Encyclopedia
Verkkotunnus
Yrityksen tai yhteisön internet-osoite (esimerkiksi www.apsis.com), jota usein käytetään myös osana sähköpostiosoitetta (esimerkiksi info(at)apsis.com).
Encyclopedia
DNS
Domain Name System tai nimipalvelujärjestelmä on järjestelmä, joka muuntaa tietokoneiden verkkotunnuksia IP-osoitteiksi esimerkiksi Internetissä. Näin ollen voidaan IP-osoitteen 91.213.250.10 sijasta kirjoittaa selaimen osoiteriville www.apsis.se.
Encyclopedia
DK/DKIM (DomainKeys)
Domainkeys on tapa tarkistaa sähköpostin aitous ja luotettavuus tarkastamalla DNS-palvelimen ja sähköpostin lähettäjän välinen viestin eheys. DKIM on vastaava uudempi sekä parempi protokolla.
Encyclopedia
Väestötiedot
Lisätietoja tilaajista. Esimerkiksi iästä, sukupuolesta, ammatista, tuloista, mielenkiinnon kohteista, koulutuksesta, siviilisäädystä tai muusta.
Encyclopedia
CSV-tiedosto
eli commaseparated value on tiedostomuoto, jota voi käyttää siirrettäessä tietoja eri ohjelmien välillä, joilla on erilaiset tiedostomuotostandardit. Kyseessä on siis tiedosto, jossa eri tiedot on eroteltu pilkuilla ja riviväleillä.
Encyclopedia
CSS (Cascading Style Sheets)
Erityisesti WWW-dokumenteille kehitetty tyylikieli, jossa määritellään tyyliohjeet esimerkiksi kirjasinlajille, tekstin koolle ja värille.
Encyclopedia
Click-through rate (CTR)
Klikkausprosentti. Luku, jolla mitataan kuinka suuri osa vastaanottajista siirtyy sähköpostiviestistä linkin kautta verkkosivustolle.
Encyclopedia
Character set
Merkistö. Käytetään puhuttaessa viestin kirjaintyypistä, esimerkiksi länsieurooppalaiset merkit (kutsutaan nimellä ISO 8859-1). Nykyään käytetään usein unicode-merkistöä (UTF-8), joka on yhteinen standardi lähes kaikille kielille.
Encyclopedia
Bounce
Palautus. Sähköpostiviesti, jota ei voida toimittaa vastaanottajalle. Palautukset eli bouncet jaetaan jatkuvaan ja tilapäiseen lähetyksen epäonnistumiseen, teknisiin vikoihin ja muihin ongelmiin. Palautuksen syynä voi olla esimerkiksi kirjoitusvirhe sähköpostiosoitteessa tai täyttynyt postilaatikko.
Encyclopedia
Kuvan latauksen esto
Vastaanottajan täytyy erikseen sallia sähköpostin kuvien lataus. Oletusasetus useimmissa sähköpostiohjelmissa ja etenkin mobiilisähköposteissa, jonka vuoksi on tärkeää että uutiskirjettä ei rakenneta pelkkien kuvien varaan.
Encyclopedia
Taustakuva (sähköpostissa)
Kuvan voi sijoittaa taustakuvaksi joko sähköpostin lukuikkunaan eli kirjeen taustalle tai kuvaksi kirjeen sisällä jonkun toisen elementin, esimerkiksi tekstin, taustalle.
Encyclopedia
Lähettäjän nimi
Sähköpostiviestin lähettäjän nimi, joka näkyy vastaanottajalle. Lähettäjän nimellä on suuri vaikutus avausprosenttiin.
Encyclopedia
Lähettäjän osoite
Sähköpostiosoite, josta käy ilmi lähettäjä. Vaikuttaa muun muassa avausprosenttiin ja toimitettavuuteen.
Encyclopedia
API
Application Programming Interface eli ohjelmointirajapinta. Käyttöliittymä, jonka välityksellä eri ohjelmat voivat kommunikoida keskenään.
Encyclopedia
ALT-tagi / ALT-teksti
Kuvateksti, joka näkyy kuvan tilalla, kun kuva häviää tai sen näyttö on estetty.
Encyclopedia
Tietosanakirja
Tietosanakirja
Encyclopedia
A/B splittest
Testaustapa, jolla uutiskirjettä voidaan testata osalla vastaanottajista (esim. 10% listasta) ennen sen lähetystä lopuille vastaanottajille. Näin voidaan saada tietää esimerkiksi mikä otsikko tai lähetysaika toimii parhaiten.
Robin Sundving
Sähköpostimarkkinoijan työkalupakki
– välineitä sähköpostiviestin hiomiseen
Käsityöläisten tapaan myös sähköpostin lähettäjä tarvitsee joukon työkaluja voidakseen tehdä hyvää työtä. Tarvitaan tietoa, materiaalia ja oikeat työkalut.
Tässä artikkelissa annamme sinulle joukon työkaluja, joita voit kokeilla askarrellessasi sähköpostin parissa. Mukana on kaikkea koristepuusepän työkaluista aina karkeisiin höyliin. Osa työkaluista perustuu siihen, mistä olemme jo puhuneet aamiaisseminaareissamme vuoden 2011 alussa, toiset taas perustuvat tekemiimme tutkimuksiin ja omaan kokemukseemme.
Tässä seitsemän työkalua, joita voit kokeilla sähköposteja laatiessasi:
+ 24 % enemmän lukijoita
Tämä työkalu on helppokäyttöinen, ja pääset nopeasti sen herraksi. Jos osallistuit johonkin aamiaisseminaareistamme, otsikossa näkyvä luku on sinulle tuttu.
Prosentit paranevat, kun lisäät sähköpostiisi jaa sosiaalisissa medioissa -linkkejä. Kuulostaa melkein uskomattomalta, mutta linkit tosiaan voivat kasvattaa viestisi lukijajoukkoa jopa 24 %:lla.
Jos lisäät viestiin jaa-linkit ja lähetät sen 1000 vastaanottajalle, viesti voi saada jopa 240 lukijaa enemmän kuin silloin, jos et olisi lisännyt jaa-linkkejä.
Selvitä etukäteen, mikä toimii
Tätä sähköpostityökalua voisi verrata lähinnä vesivaakaan. Tällä näet, mikä materiaaleistasi on linjassa kohderyhmän kanssa ja mikä ei.
Kun jaat lähetyksesi osiin ja testaat eri sisältöjä satunnaistesti valituilla vastaanottajajoukoilla, pystyt melko varmasti ennustamaan, millainen vaikutus tietyllä viestisisällöllä on koko vastaanottajajoukollesi. Tätä menetelmää kutsutaan usein Split-testiksi, ja se soveltuu esimerkiksi aiherivien, sisällön, lähettäjänimen ja lähetysajankohdan testaukseen.
Video mukaan uutiskirjeeseen
Kaikki kunnia tekstille ja kuville, ne ovat hyvä keino suostutella tilaajia napsauttamaan linkkiä. Mutta mikset hyödyntäisi myös elokuvaa? Toistaiseksi mahdollisuudet lisätä liikkuvaa kuvaa sähköpostiviesteihin ovat vielä rajalliset. Hotmail Active Views mahdollistaa esimerkiksi Youtube-videoiden toistamisen suoraan sähköpostissa. Mutta läheskään kaikki sähköpostiohjelmat eivät vielä tue liikkuvaa kuvaa. Siksi on hyvä tietää, miten voit helposti luoda illuusion siitä, että viestissäsi on mukana video.
Ota kuvankaappauksella näyttökuva tai liimaa valokuvan päälle ”play”-kuvake, niin saat kätevästi luotua illuusion siitä, että sähköpostiviestiisi on upotettu videoklippi. Kun tilaaja klikkaa kuvaa, hän päätyy kotisivuillesi, jossa videon voi katsoa. Menetelmä on huomiota herättävä, yksinkertainen ja houkuttelee klikkaamaan.
Tunnista tavaramerkkisi lähettiläät
Myös tämä saattaa olla sinulle tuttua aamiaisseminaareistamme vuoden 2011 alkupuolelta. Lähetyksesi ja brändisi tekevät osaan uutiskirjeesi tilaajista suuremman vaikutuksen kuin muihin. Nämä tilaajat ovat kiinnostuneempia materiaalistasi, he puhuvat sinusta enemmän. Eivätkö he siten ansaitsi myös sinulta enemmän huomiota? Hehän toimivat yrityksesi puolesta.
Kun tunnistat lähettilääsi ja kommunikoit heidän kanssaan, hyöty on molemminpuolinen. Lähettiläistäsi tulee vielä entistä vahvempia yrityksesi ja tavaramerkkisi puolestapuhujia. Ajattele, että jos kerran voit laajentaa lukijakuntaasi 24 % jaa-painikkeiden avulla, niin sinun luulisi voivan kasvattaa sitä melko monta prosenttia myös huolehtimalla suhteistasi lähettiläisiisi.
Jopa 40 % enemmän klikkauksia kyselyihin
Selkeys on kaiken viestinnän a ja o. Omalle sanomalleen sokeutuu kuitenkin helposti, ja saatat pitää itsestään selvyytenä, että vastaanottajat ymmärtävät, mitä tarkoitat ja haluat. Muista, että mukaan tulee koko ajan uusia tilaajia – heistä monikaan ei tiedä mitään viesteistäsi. Yksi tapa saada lisää osanottajia kyselytutkimuksiisi on tarjota jotain vastapalvelukseksi. Suoran lahjan tarjoaminen on vielä parempi. Ratkaisevaa on kuitenkin korostaa sitä, että kaikki vastaajat saavat jonkinlaisen palkinnon, mutta palkintoa ei pidä nimetä tarkasti. Kun olemme itse kokeilleet tätä menetelmää, klikkaukset ovat joskus lisääntyneet jopa 40 %:lla.
Yksilölliset viestit
Olemme sanoneet tämän jo aikaisemmin, mutta kertaus on opintojen äiti: henkilökohtaiset viestit auttavat muodostamaan parempia suhteita, rakentavat luottamusta ja ovat kiinnostavampia. Kumpi otsikoista ja ingresseistä on sinun mielestäsi parempi?
1. Hei
Käyttäkää tilaisuus hyväksenne ja parantakaa asiakassuhteitanne henkilökohtaisten viestien avulla.
2. Hei Leena
Käytä tilaisuus hyväksesi ja paranna asiakassuhteitasi henkilökohtaisten viestien avulla.
Ellei tiedossasi ole kaikkien tilaajien nimeä, ole tarkkana, mihin kohtaan viestiä sijoitat vaihtuvan tekstiosuuden. Esimerkin 2 viesti toimii myös ilman nimeä. Jos sen sijaan sijoitat nimen tai muun vaihtuvan tekstin keskelle lausetta, tekstiin voi helposti tulla kielioppivirhe, jos nimen kohdalle jääkin tyhjä paikka. ”Varmoja” tapoja on kuitenkin monia, joten älä anna vastaanottajaluettelon puutteiden estää luovuuttasi.
Joitakin esimerkkejä:
Hei ##Nimi##, nyt on kevätalen aika!
Käytä ##Nimi## tilaisuus hyväksesi ja aloita kunnonkohotus nyt.
Pakettisi on nyt saapunut meille ##Nimi##.
Opettele tuntemaan kohderyhmäsi
Vain harvat asiat voivat vaikuttaa sähköpostilähetyksiisi yhtä positiivisesti kuin tämä. Sähköpostihan on ihan tavallinen kommunikointitapa, keino käydä vuoropuhelua. Sinun on tiedettävä keskustelukumppanistasi jotain voidaksesi kommunikoida hänen kanssaan ja vakuuttaa hänet jostain. Tämä on hyvä syy kiinnittää huomiota vastaanottajaluettelon väestötietoihin, jotta pystyt sitten myöhemmin suodattamaan lähetysraporttisi ja näkemään, miten eri tilaajaryhmät käyttäytyvät. 
Voit opetella tuntemaan kohderyhmäsi myös tarkastelemalla käyttäytymistä yms. käsitteleviä tutkimuksia. Aloita vaikka lukemalla, mitä sanottavaa meillä on kohderyhmästäsi. Teemme silloin tällöin mielipidetutkimuksia, joissa käytämme edustavaa otosta Ruotsin väestöstä. Vastaukset ja päätelmät esitellään sukupuolen ja iän mukaan lajiteltuina.
Klikkaa tästä lukeaksesi lisää siitä, miten eri ikäryhmät jakavat viestejä.
Klikkaa tästä lukeaksesi, mitä lähteitä eri ikäryhmät käyttävät kiinnostavan materiaalin etsimiseen.
Vahvuus piilee oikeissa yhdistelmissä – ”enemmän” ei välttämättä ole ”parempi”
Muista, että työkalujen tehokkuuteen vaikuttavat monet asiat. Toiset työkalut toimivat paremmin yhdessä toisten kanssa, kun taas joidenkin työkalujen yhdistelmä tai liian monien työkalujen käyttö voi antaa huonon tuloksen. Pelkkä tietyn työkalun käyttö ei välttämättä takaa optimaalista tulosta. Huipulle pääsemiseen tarvitaan, kuten jo aiemmin olemme todenneet, tietoa ja oikeaa materiaalia – ilman niitä kädenjälki jää heikoksi. Miksi käyttäisit jotain työkalua, jos se ei ole olennainen sinun viestisi kannalta?
Mieti, mikä on olennaista ja mikä ei.
Mitä hyötyä käsityöläisellekään on hienosta työkalupakista, ellei hän tiedä, mihin mitäkin työkalua käytetään?
Jaa tämä artikkeli: LinkedIn Facebook Twitter
Seuraathan jo meitä sosiaalisessa mediassa? Löydät meidät
Twitteristä ja Facebookista.
Sieltä löydät mm. lähiaikoina julkaisemiamme artikkeleja, kuvia ja videoita.
Anna Torkelstam
Minimoi vastaanottajien pelko ja rakenna luottamusta
– tässä muutamia neuvoja, joilla rakennat vankan perustan
Kirjoitan tätä muutama viikko sen jälkeen, kun pidin ensimmäisen kevätkierroksemme 2011 viimeisen seminaarin. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia, jotka tulivat kuuntelemaan seminaarejamme Malmössä, Göteborgissa ja Tukholmassa.Ajattelin jatkaa tässä artikkelissa siitä, mitä esityksenikin käsitteli, eli miten rakennetaan luottamusta sähköpostilla.
Pelko on yksi luottamusta herättävän sähköpostiviestin luomisen suurimpia vihollisia.
Pelkoa voi esiintyä useimmissa viestintämuodoissa ja -suhteissa. Pelko voi johtua mm. siitä, että seuraavat asiat ovat epäselviä:
Mihin tämä viestintäsuhde tähtää?
Kuinka paljon minulla on sanottavaa asioissa?
Mitä minulta tässä odotetaan?
Mitä on odotettavissa?
Mitä tapahtuu, jos en enää halua olla mukana?
Opimme tietämään, mikä on laillista
Internet on ollut keskeinen osa elämäämme jo kohta 20 vuoden ajan. Olemme oppineet käyttämään sitä hitaasti, mutta varmasti oman kokemuksemme kautta. Taitomme ovat hioutuneet ja tiedämme nyt, mitä pitää varoa ja mikä on epävarmaa. Väärän linkin klikkaamisella tai sähköpostiosoitteen antamisella väärälle yritykselle voi olla rasittavat seuraukset.
Virus, pankkitilien väärinkäyttö, ei-toivotut sähköpostiviestit – seuraukset voivat olla monenlaisia. Teemme arvioita ja muodostamme vaikutelmia usein tiedostamattamme. Olemme tietoisia jonkun asian turvallisuudesta monesti ilman, että meidän tarvitsee tietoisesti pohtia sitä.
Kaupankäynti internetissä kasvaa
Suoritamme yhä enemmän ja enemmän liiketoimia ja teemme ostoksia internetissä. Turvallisuus paranee tasaisesti ja pystymme suojautumaan vilpiltä entistä paremmin. Pelko ei yleisesti ole enää niin suurta kuin vielä muutama vuosi sitten. Tiedämme, miten käyttäytyä ja mitä kaikkea on otettava huomioon pysyäksemme turvassa.
Mitä meidän sähköpostimarkkinoijien sitten pitää ottaa huomioon?
– Mehän tässä etsimme käsiimme vastaanottajan ja teemme aloitteen
Jos joku tulee pölyimurikauppiaan tapaan luoksesi ja alkaa myydä jotain, ensireaktiosi on todennäköisesti epäily ja pieni pelko. Pitkästyttävät suostuttelut ja perättömät lupaukset, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, eivät ole tarkoituksenmukaisia.
Mutta jos sama henkilö tulee ja esittelee itsensä, kysyy, onko sinulla aikaa ja esittää muutaman yksittäisen olennaisen kysymyksen sinusta itsestäsi, harmistuksesi on suurella todennäköisyydellä pienempi ja ehkä jopa kiinnostut asiasta aidosti ja haluat tietää lisää. Selkeä ja läpinäkyvä esitystapa kasvattaa luottamustasi ja tunnet olosi turvallisemmaksi.
Selkeys on tärkeämpää kuin suostuttelu. Siis: Minkä verran sidosryhmäsi voi vaikuttaa kohtaamiseen sinun ja heidän välillään? Saavatko he sanoa, mitä mieltä ovat ja saavatko he tietää, mihin tämä viestintäsuhde tähtää?
Muutama neuvo pelkojen vähentämiseksi:
Esitä asiasi selkeästi alusta alkaen
Avoimuus, ei suljettuja ovia
Kuuntele vastaanottajan näkemyksiä ja toimi niiden perusteella
Kouluesimerkki luottamuksen rakentamisesta ja selkeydestä
Tässä on yksi esimerkki siitä, miltä selkeä ensimmäinen sähköpostiviesti voi näyttää.
Kaikki alkaa yrityksen kotisivulla olevasta selkeästä uutiskirjeen tilauslomakkeesta.
Tilausta tarjoava yritys (Flowers) on esitelty selkeästi. Havainnoitsija näkee myös heti, kuinka usein uutiskirje tulee, eli viikoittain. Ylhäällä oikealla on lyhyt yhteenveto siitä, mistä uutiskirjeessä on kyse, eli viljelemään oppimisesta.
Flowers pyytää uutiskirjeen tilaajilta vain niitä tietoja, joita se tarvitsee, eli nimeä ja sähköpostiosoitetta. Kitka jää näin mahdollisimman pieneksi. Ja jos potentiaalinen tilaaja haluaa lukea lisää siitä, mistä uutiskirjeessä oikein on kyse, hän voi tehdä sen klikkaamalla info-painiketta alhaalla oikealla.
Ensimmäinen sähköposti – tervetuloa-viesti tulee muutaman minuutin päästä siitä, kun henkilö on tilannut uutiskirjeen ja vahvistanut tilauksensa.
Jos osallistuit maaliskuussa johonkin aamiaisseminaariimme, tiedät, että tervetuloviestin avausprosentti on yleensä suuri. Olisi tyhmää jättää käyttämättä tämä hyvä tilaisuus luottamuksen rakentamiseen selkeyden avulla. Vasemmalla näkyvässä esimerkissä näet, että eniten tilaa on annettu viestin päätarkoitukselle, eli uuden tilaajan toivottamiselle tervetulleeksi ja tilauksen vahvistamiselle.
Ylhäällä vasemmalla oleva esiotsikko ”Tervetuloa uutiskirjeemme tilaajaksi” on selkeä. Lähettäjä käy selville niin lähettäjän sähköpostiosoitteesta kuin ylätunnisteessa olevasta logosta. Sivun alareunasta tilaaja löytää lähettäjän yhteystiedot sekä linkin tilauksen peruutukseen. Tämä on viestin perussisältö, jota tulevat uutiskirjeetkin noudattavat. Luottamusta lisää, että alussa käytetty graafinen muoto ja rakenne pysyvät jatkossakin samoina.
Selkeys lyö suostuttelun
Kun halutaan vähentää tilaajien mahdollista ja olemassa olevaa pelkoa, selkeys on yksi lyömätön ominaisuus, johon kannattaa pyrkiä. Kun kerrot selkeästi:
- mitä tarjoat,
- keneltä,
- kuinka usein,
- mitä vastaanottajalta odotetaan,
- mitä vastaanottaja voi tehdä vaikuttaakseen,
… minimoit pelon ja voit rakentaa sähköpostillasi luottamusta.
Selkeys lyö suostuttelun.
Jaa artikkeli: LinkedIn Facebook Twitter
Muistathan seurata meitä myös sosiaalisessa mediassa:
Twitterissä ja Facebookissa?
Sieltä löydät mm. lähiaikoina julkaisemiamme artikkeleja, kuvia ja videoita.
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu: teksti ja sisältö
Tiedät, mitä haluat sanoa – mutta miten muotoilisit sanottavasi? Uutiskirje ja sähköposti ovat viestintävälineitä, jotka lainaavat piirteitä monista muista medioista, niin sanomalehdistä kuin kotisivuiltakin. Mutta mitä paremmin hallitset piirteet, jotka ovat ainutlaatuisia juuri sähköpostiviestinnälle, sitä parempia tuloksia sähköpostimarkkinointisi tuottaa.
Suurin työ on jo tehty: kaikki on valmiiksi suunniteltu, vastaanottajat löytyvät osoiteluettelosta, viestin muotoilut ovat kohdallaan. Jäljellä on enää yksi pikku juttu – tekstin laatiminen viestiin. Vai onko se nyt niin pikku juttu? Käymme seuraavassa läpi tavallisen uutiskirjeen tärkeimmät tekstiosiot ja kerromme, mitä kaikkea sinun pitää ottaa huomioon!
Otsikot
Kumpi on tärkeämpi, teksti vai kuvat? Kun kyse on sähköpostista, vastaus on yksinkertainen: teksti saa enemmän huomiota. Ja näkyvin osa tekstiä on luonnollisesti otsikko. Omat tutkimuksemme osoittavat, että yli 40 % lukijoiden uutiskirjeeseen käyttämästä ajasta käytetään otsikkoon. Lyhyet ja konkreettiset, lukijaa puhuttelevat otsikot, jotka kehottavat toimintaan, ovat resepti menestykseen.
Muista myös arvioida viestisi, jotta näet mikä toimii! Otsikkoa kannattaa testata split-testin avulla, sillä parhaan otsikon lukee suurin osa vastaanottajista. Lue lisää sähköpostimarkkinoijan työkalupakista tästä.
Ingressit ja tekstit
Uutiskirjeen tekstin kultainen sääntö: kerro riittävästi, jotta herätät kiinnostuksen, mutta älä paljasta kaikkea. Houkuttele lukijasi siirtymään eteenpäin samalla tavalla kuin sanomalehden ingressi houkuttelee lukijaansa lukemaan koko artikkelin. Pidemmät tekstit kannattaa sijoittaa kotisivuille.
Jos kirjeesi perustuu tuotekuviin vähenee pitkien ingressien tarve luonnollisesti – kirjoita vain sen verran kuin tarvitaan.
Linkit
Klikkaa tästä vai Lue lisää? Nämä ovat kaksi ylivoimaisesti yleisintä linkkitekstiä. Selkeitä ja yksinkertaisia – mutteivät kuitenkaan aina se paras valinta, jos haluat, että mahdollisimman moni klikkaa linkkiä. Kokeile sen sijaan jotain otsikkoon viittaavaa ja jotain, josta käy ilmi, mitä tapahtuu, kun linkkiä klikataan. Hyvin muotoiltu linkkiteksti saa merkittävästi enemmän klikkauksia kuin pelkkä ”Klikkaa tästä”. Käytä muun tekstin kanssa kontrastin muodostavaa väriä tai jotain muuta selvästi erottuvaa tyyliä.
Alt-tekstit
Alt-tekstien ensisijainen tarkoitus on antaa kuvista jonkinlainen käsitys niille lukijoille, joilla kuvien näyttö on jostain syystä estetty. Kuvan sijaan näkyviin tulee pieni tekstiruutu, jossa voit kertoa kuvasta. Lisää tekstit uutiskirjeesi luomisen yhteydessä.
Alt-teksteillä on merkitystä myös silloin, kun vastaanottaja käyttää ohjelmaa, joka muuttaa näytöllä näkyvän tekstin puheeksi. Monet arvostavat sitä, että teet kaikkesi, jotta uutiskirjeesi on käytettävissä kaikin mahdollisin tavoin, ja siinä Alt-tekstit ovat yksi tärkeä askel.
Mistä lähteitä inspiraatioon?
Lööpit ja etusivut
Miten muotoilla niin myyvä otsikko, että jo yksi silmäys siihen saa lukijan ostamaan lehden? Lue lööppejä ja mieti, mitä jippoja voisit hyödyntää omissa otsikoissasi saadaksesi lukijasi klikkaamaan linkkiä eteenpäin.
Teksti-tv
Teksti-tv ei ehkä kuulosta kovin nykyaikaiselta, mutta totuus on, että niiden toimittajilla on yli 30 vuoden kokemus lyhyiden ja ytimekkäiden uutistiivistelmien laadinnasta. Lue teksti-tv:tä ja katso, miten siellä on ratkaistu asiat – mutta muista, että teksti-tv:n ja sähköpostin välillä on kuitenkin suuri ero: teksti-tv antaa yksisuuntaista tietoa ja sen pitää kertoa kaikki yhdellä sivulla, sähköposti puolestaan on interaktiivinen media, ja sen tarkoitus on houkutella toimintaan.
Teksti-tv:n tavoin myös Twitter perustuu lyhyisiin viesteihin. Mutta niilläkin on muutama merkittävä ero: esimerkiksi mahdollisuus interaktiivisuuteen ja linkkien lisäämiseen tekstiin. Sinun ei tarvitse rajoittaa Twitteriä pelkäksi inspiraationlähteeksi, vaan voit käyttää sitä myös osana sähköpostiviestintääsi. Voit ensinnäkin kehottaa lukijoitasi jakamaan uutiskirjeesi yksinkertaisen linkin avulla ja toiseksi kertoa itse Twitterissä uutiskirjeestäsi. Molemmat tavat voivat tuoda lukijakuntaasi monta uutta tilaajaa!
Yhteenveto
Ota ideoita muista medioista, mutta muista kuitenkin, että sähköposti on ainutlaatuinen media, jonka tarkoitus on houkutella toimintaan ja saada vastaanottaja lukemaan aiheesta lisää itse viestin ulkopuolelta. Käytä otsikoita, tekstiä ja linkkejä ja luo niiden ja kuvien avulla kiinnostava kokonaisuus, joka innostaa lukijaa klikkailemaan tiensä eteenpäin. Ja mikä ehkä tärkeintä: älä kerro kaikkea sähköpostissa. Kahdestakin syystä: tuloksena on liikaa tietoa liian pienessä tilassa ja lisäksi lukijoiden ei tämän jälkeen tarvitse klikata “Lue lisää” -linkkiä ja päätyä kotisivuillesi.
Anders Frankel
Apsiksen uusittu kyselytyökalu
Alkanut vuosi on tuonut mukanaan suuria uutisia Apsikselta.
Nyt pystyt tekemään kyselytutkimuksia internetissä nopeammin, kätevämmin ja helpommin kuin koskaan aikaisemmin hyödyntämällä Apsis Newsletter Pron uutta Kysely-työkalua.
Kannattaa siis pysytellä mukana myös vuonna 2011!
Kyselytutkimuksia entistä kätevämmin
Teetkö kyselytutkimuksia internetissä tai harkitsetko niiden kokeilua? Apsis Newsletter Pron uusi Kysely-työkalu auttaa sinua saamaan vastauksia kysymyksiisi nopeammin, kätevämmin ja helpommin kuin koskaan aikaisemmin.
Kehittäessämme uutta Survey-versiota olemme yrittäneet elää omien opetustemme mukaisesti. Olemme yksinkertaisesti kysyneet käyttäjiltämme heidän kokemuksistaan Apsis Survey Pron käytöstä ja yrittäneet hyödyntää kaiken palautteen – niin ruusut kuin risutkin.
Saamamme vastaukset ovat muodostaneet pohjan kehitystyölle ja ovat olleet ratkaisevia pyrkiessämme kehittämään tutkimustyökalua, joka vie internetpohjaiset kyselytutkimukset täysin uudelle tasolle.
Apsis Survey Pro on entistä nopeampi ja helppokäyttöisempi
Kun tehdään kyselytutkimusta internetissä, halutaan yleensä nopeita vastauksia. Olemme tehneet töitä koko prosessin nopeuttamiseksi siten, että kyselyn laatimisen ja sillä saatujen tulosten analysoinnin välille jää mahdollisimman lyhyt aika. Kyse on osittain sellaisten nopeiden teknisten ratkaisujen löytämisestä, jotka ovat luotettavia ja toimivat kaikissa ajateltavissa olevissa ympäristöissä ja joiden kapasiteetti riittää käsittelemään suurenkin mittakaavan tutkimuksia. Mutta kyse on myös sellaisen intuitiivisen käyttäjärajapinnan luomisesta, jonka kautta sinun on käyttäjänä helppo luoda kyselytutkimuksia.
Automaation avulla voit luoda tapahtumia, jotka triggeröityvät saapuvien vastauksien perusteella. Vastaaja voidaan esimerkiksi liittää automaattisesti tietylle sähköpostilistalle, mikäli hän valitsee tietyn vastausvaihtoehdon. Sen jälkeen kyseisiä vastauksia hyödynnetään väestötietoina esimerkiksi uutiskirjeiden suodattamisessa.
Uusia kysymysmoduuleja
Kysymysten asettelu ohjaa yleensä vastauksia. Haluamme antaa sinulle mahdollisuuden luoda tutkimuksia, jotka näyttävät tarkalleen sellaiselta kuin haluat. Ja koska kyselytutkimukset voivat näyttää melkein millaiselta tahansa, haluamme tarjota käyttöösi suuren työkalulaatikon. Yksi esimerkki uusista toiminnoista on Asteikko-kysymys, jonka avulla vastaajat voivat antaa vastauksensa valitulla asteikolla.
Yksinkertaista ja intuitiivista!
Luo ehtoja ja haaroita rakenne
Tämän ominaisuuden avulla sinun on helppo luoda ehtoja ja käyttää haaroitustekniikoita, jotka johdattavat vastaajan eri kysymyksiin heidän vastaustensa perusteella.
Esimerkki: Tutkimuksessasi on kysymys siitä, mikä kotieläin vastaajalla on. Kissa, koira vai kani? Lisäksi tarjolla on vastausvaihtoehto ”minulla ei ole kotieläintä”. Jos haluat jatkaa kysymysketjua, voit liittää vastausvaihtoehtoihin ehtoja, joiden avulla tietyllä tavalla vastannut johdetaan tiettyyn jatkokysymykseen.
Yhteys kuvagalleriaan
Yksi käyttäjien kaipaama toiminto on ollut mahdollisuus kuvien käyttöön tutkimuksissa. Nyt olemme integroineet Apsis Newsletter Pron kuvagallerian Kyselytyökaluun siten, että kuvien käyttö tutkimuksissa on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Olemme kehittäneet kuvagalleriaa ja lisänneet siihen joukon uusia toimintoja, joiden avulla voit käyttää kuviasi näppärästi ja toteuttaa myös yksinkertaista kuvankäsittelyä samalla kun luot kyselyäsi.
Mahdollisuus käyttää mallipohjia
Tarjoamme sinulle myös mahdollisuuden luoda mallipohjia Apsis Survey Pro:ssa. Pystyt luomaan rajattoman määrän malleja, joita sitten voit liittää tutkimuksiisi. Suunnittele tutkimusten ulkonäkö oman makusi ja omien mieltymystesi mukaiseksi ja tuo yrityksesi graafinen profiili esiin myös kyselytutkimuksissasi.
Luo, muotoile ja vie raportteja
Luo raportteja raakatiedoistasi. Pystyt luomaan täydellisiä raportteja, jotka sisältävät kaikki vastaukset, tai vaihtoehtoisesti voit räätälöidä niitä. Kaikkia raportteja pystyy käsittelemään, voit lisätä tai poistaa kysymyksiä. Voit myös soveltaa ehtoja raporteissa siten, että poimit raporttiin vain sellaiset vastaajat, joiden vastaukset tai väestötiedot täyttävät antamasi ehdon/ehdot.
Voit mennä raporteissa myös yksilötasolle ja katsoa, mitä yksittäiset vastaajat ovat vastanneet. Käytössäsi on myös erilaisia graafisia muotoiluja datan esittämiseksi.
Kuulostaako mielenkiintoiselta?
Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisätietoja Apsiksen Kyselytyökalusta ja siitä, miten voit kehittää omia kyselytutkimuksiasi.
Robin Sundving
Miten teet sähköpostimarkkinoinnistasi sosiaalisempaa?
Sosiaalisten medioiden suosio markkinointiviestinnän kanavina kasvaa edelleen. Sosiaalisen median strategioiden luominen, tilaajien haaliminen Twitteristä ja Facebookista ja jaa-painikkeiden lisääminen uutiskirjeisiin alkavat nykyään olla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mutta tehtävää on paljon, niin kuin myös uutta opittavaa. Toistaiseksi on käsitelty suhteellisen vähän sitä, miten teet sähköpostiviesteistäsi nykyistä sosiaalisempia.
Mitä sosiaalinen sähköpostiviesti oikeastaan tarkoittaa?
Eräässä aiemmassa artikkelissamme puhuimme viraaliviesteistä, joita voidaan pitää sähköpostiformaatin “jutusteluna”. Viraali-ilmiöstä puhutaan paljon myös sosiaalisten medioiden yhteydessä. Sosiaalisella sähköpostiviestillä emme kuitenkaan tarkoita pelkkää uutiskirjeiden viraalia levittämistä ja jakamista. Se mistä puhumme, on läheistä sukua myös tavaramerkkeihin perustuvalle asiakas- ja tilaajasuhteiden hoidolle.
Tässä artikkelissa tarkoitamme sosiaalisella sähköpostilla viestintää, joka avautuu osanottajille ja mahdollistaa lähettäjän ja vastaanottajan välisen dialogin. Juuri tässä voit hyödyntää sosiaalisia medioita työkaluna.
Kolme aluetta, joista käsin
voit tehdä sähköpostistasi sosiaalisemman
Neuvomme, miten voit käyttää sosiaalisia medioita vahvistaaksesi läsnäoloasi ja viestintäsi joustavuutta. Lisäksi saat tietää, miten voit hyödyntää kyselytutkimuksia saadaksesi tilaajasi tuntemaan itsensä osallisiksi ja kuuluvansa joukkoon. Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä kerromme, miten sosiaalinen viestintä voi jatkaa elämäänsä sähköpostilähetysten ulkopuolella.
Voit hyödyntää jotain näistä kolmesta alueesta erikseen niiden yhdistelmiä. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että annat vastaanottajalle mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin – tavalla, jota hän pitää parhaimpana, ja lisäksi mahdollisimman helposti.
1. Sosiaaliset mediat
Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen sähköpostiviestinnässä ei välttämättä tarkoita pelkästään jaa- ja seuraa-painikkeita. Sosiaalisessa sähköpostiviestissä voi olla kyse myös sosiaalisissa medioissa käytävien keskustelujen ja niissä esitettyjen kommenttien hyödyntämisestä sähköpostilla käytävän dialogin perustana.
Voit saada sähköpostiviestillesi sosiaalista ulottuvuutta esimerkiksi kuuntelemalla, mitä tilaajat sanovat sinusta ja uutiskirjeistäsi sosiaalisissa medioissa. Ota siitä vaikutteita ja nosta asiat esiin uutiskirjeissäsi. Näin osoitat, että kuuntelet ja otat huomioon. Tällä pyritään ns. silmukkavaikutukseen, eli tilaajasi huomioivat tarkkakuuloisuutesi ja mainitsevat siitä. Näin syntyy eräänlainen epäsuora dialogi, joka voi luonnollisesti muuttua myös suoraksi dialogiksi, jos alat viestiä suoraan esim. sosiaalisissa medioissa, puhelimitse tai tilaisuuksissa.
Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen sähköpostiviestinnässä yllä mainitulla tavalla on käyttökelpoinen vaihtoehto erityisesti silloin, kun haluat rakentaa mainettasi ja kasvattaa luotettavuuspääomaasi.
2. Kyselytutkimukset
Toisinaan sosiaalinen dialogi ei tarkoita pelkästään suoraa ajatustenvaihtoa. Kyse voi olla myös suoran kanavan luomisesta sinun ja vastaanottajasi välille sekä sekä vastaanottajasi ja muiden uutiskirjeen tilaajien välille. Kun haluat luoda tällaista viestintää, kannattaa harkita . kyselytutkimuksia.
Kyselytutkimukset tarjoavat tilaajillesi suoran kanavan vaikuttaa sinuun. Jos sitten teet vastauksista selkoa tilaajillesi, tuot heidän äänensä myös toisten tilaajien kuuluville ja annat heille mahdollisuuden vertailla itseään muiden kanssa.
Tämä sosiaalisen sähköpostimarkkinoinnin menetelmä on hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa haluat rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja me-henkeä tilaajiesi keskuuteen. Se myös antaa sinusta kuvan avoimena lähettäjänä.
3. Kohdesivut
Toisinaan fokus sosiaalisuuteen hiipuu heti, kun tilaajasi poistuu uutiskirjeestä. Menetät arvokkaita viestintämahdollisuuksia, jos luovut dialogista heti, kun tilaajasi poistuu viestistäsi.
Yksi keino sosiaalisen puolen säilyttämiseen voi olla kommenttikenttien sijoittaminen kohdesivulle. Luonnollisesti voit myös liittää kohdesivulle tavalliset jaa-painikkeet ja ”kerro kaverille” -linkit. Ellet halua tai voi sijoittaa kommenttikenttiä kohdesivuillesi, voit sen sijaan käyttää linkkejä esimerkiksi Facebook-sivullesi ja kutsua tilaajasi keskustelemaan siellä.
Kehotuksen voimaa aliarvioidaan usein. Usko tai älä: jos kehotat suoraan lukijoitasi jakamaan sisältöäsi muille, moni tosiaan tekee niin. Paljon useampi, kuin silloin, jos vain lisäisit viesteihisi joitakin vaatimattomia jaa-kuvakkeita. Älä unohda, etteivät kaikki vastaanottajasi tunne viestintärutiinejasi. Ota siksi tavaksesi ilmaista asiat vähän selvemmin.
Lopuksi
Sosiaalisella työllä on vain yksi tavoite: dialogin synnyttäminen, joko sinun ja tilaajiesi välille tai tilaajiesi kesken ja toisinaan sekä että. Dialogi voi olla osatavoite tai virstanpylväs matkalla johonkin vielä suurempaan – tulojen kasvattamiseen, luottamuspääoman lisäämiseen tai entistä parempaan asiakaspalveluun. Tärkeintä on, ettet tee tätä vain tekemisen vuoksi. Hyvän dialogin luominen vie aikaa, mutta se voi auttaa organisaatiotasi tiellä kohti laajempaa tunnettuutta, parempaa mainetta ja suurempaa luottamusta.
Kysymys kuuluu: Miten sähköpostien tekeminen sosiaalisemmiksi hyödyttää sinua?
Käytä tilaisuutta hyväksesi ja ole vähän sosiaalisempi
Kerro, mistä haluaisit Apsiksen kirjoittavan seuraavaksi.
Andreas Ferm
Sähköpostimarkkinoinnin neljä hyvettä
Eräässä aiemmassa artikkelissamme puhuimme sähköpostimarkkinoinnin seitsemästä kuolemansynnistä. Artikkeli herätti paljon kiinnostusta, joten päätimme kehittää ajatusta edelleen. Emme kuitenkaan halua antaa pelkkiä huonoja esimerkkejä, sillä aina välillä on syytä antaa hyviä neuvoja ja valaista sitä, mikä on hyvää. Nyt onkin kuolemansyntien positiivisten vastineiden vuoro: sähköpostin neljä kardinaalihyvettä!
Iustitia (oikeamielisyys)
Moni houkuttelee sinua vetämään mutkat suoriksi. Annamme sinulle hyvän neuvon: Älä kuuntele heitä. Et voita mitään sillä, että yrität välttää sähköpostin rasittavat ja aikaa vievät puolet.
Sähköposti palkitsee niitä, jotka toimivat oikein, ja rankaisee niitä, jotka tekevät tietoisesti väärin.
Mikä sitten on oikein ja mikä väärin? Väärä on helppo havaita, mieleen tulee ensimmäisenä roskaposti. Mutta ”varsinainen” roskaposti on nykyisin puhdasta rikollista toimintaa, jonka ainoana tavoitteena on huiputtaa, huijata ja pettää viattomia. Siihen lokeroon ei päädy, ellei tosissaan yritä kovasti sinne päästä.
Mutta on olemassa myös harmaa alue, jolla joko yritetään venyttää rajoja tai tehdään selkeitä erehdyksiä. Jos esimerkiksi ostat osoitelistoja sähköpostimarkkinointia varten, venytät reilusti rajoja. Pohjoismaissa on kiellettyä lähettää sähköpostia ihmisille, jotka eivät ole etukäteen antaneet siihen suostumustaan tai joiden kanssa et ole liikesuhteissa.
Tämä harmaa alue voi houkutella, mutta yleensä sillä saavutetaan vain huonoja tuloksia. Ne, jotka tekevät kovasti töitä hyvän sisällön lähettämiseksi asiasta kiinnostuneille vastaanottajille, onnistuvat. Muut eivät yleensä onnistu. Tämä on sähköpostin omaa oikeamielisyyttä.
Fortitudo (rohkeus)
Sähköposti on nopea media, jonka avulla tekemäsi markkinointityön tulokset näkyvät pääosin välittömästi.
Samalla se on media, joka pitkälti palkitsee pitkäjännitteisyydestä ja sitkeydestä. Miten ne liittyvät yhteen?
Siten, että aloittamisen kynnys on matala – mutta myös siten, että kynnyksen takana odottavat portaat, jotka voivat viedä sinut yhä ylemmäksi ja ylemmäksi. Ensimmäisen kirjeen lähettäminen on helppoa, ja niillä, jotka haluavat kehittyä, on kaikki mahdollisuudet edetä portailla monta askelmaa ylöspäin.
Erityisen sähköpostista tekee se, että sinulla on mahdollisuus parantaa joka kerta, kun teet uuden lähetyksen. Voit analysoida lähetystäsi ja miettiä, mitkä osat toimivat ja mistä vastaanottajasi eivät pitäneet. Sitten voit muokata seuraavaa lähetystäsi sen perusteella ja tehdä taas uuden analyysin. Näin pystyt ajan myötä kokoamaan paljon tietoa siitä, miten vastaanottajasi – ja ehkä myös kotisivuillasi kävijät – toimivat.
Kellä on voimia arvioida ja muuttaa viestejään, hänellä on myös parhaat mahdollisuudet onnistua. Se vaatii mielenlujuutta!
>> Lue lisää sähköpostimarkkinoinnin analysoinnista
Sapienta (viisaus)
Mitä enemmän osaat, sitä parempia tuloksia saat. Tämä on yksinkertainen totuus, jota voi hyödyntää monilla alueilla. Mutta juuri sähköpostimarkkinoinnissa hyödyt erityisen paljon siitä, että tiedät mitä teet.
Voit lähettää yksinkertaisia sähköpostiviestejä ja saavuttaa hyviä tuloksia.
Tai voit oppia lisää segmentoinnista, väestötiedoista ja lähetysajoista. Silloin sinulla on mahdollisuus saavuttaa todella hyviä tuloksia.
Osaaminen palkitaan, ja sähköpostimarkkinoinnin maailmassa viisas voittaa aina.
Haluatko lisätietoa Apsiksen tarjoamista koulutuksista? Ota yhteyttä.
>> Lue artikkeleja suositusta Sähköpostimarkkinointikoulu-sarjastamme
Temperantia (kohtuullisuus)
Sähköposti on viestintää vastaanottajan ehdoilla. Sinun täytyy sopeuttaa lähetyksesi vastaanottajien mukaan. Älä mieti, mitä haluat lähettää, vaan mitä vastaanottajasi haluavat saada.
Voi olla vaikea oppia, etteivät vastaanottajasi suinkaan istu odottamassa uutiskirjeitäsi. Heidän huomiostaan kilpailee myös moni muu, ja siksi sinun onkin käytettävä taitojasi ja osattava lähettää oikea viesti oikeille vastaanottajille – ja vielä oikeaan aikaan.
Lähetyksesi on osa suurta viestitulvaa, muista, ettet sorru liioitteluun. Ei ole mitenkään varmaa, että mitä useampia viestejä lähetät, sitä paremmin homma toimii – pikemminkin päinvastoin. Jos lähetät viestejäsi liian usein, on olemassa vaara, että uuvutat vastaanottajasi.
Jokaisella vastaanottajalla on omat tarpeensa ja omat toiveensa. Se, joka osaa laatia henkilökohtaisia viestejä ja lähettää vastaanottajan mukaan mukautettua tietoa, pääsee pisimmälle.
>> Lue lisää triggereistä ja personoiduista sähköpostiketjuista
Bjarte Falck Olsen
Sähköpostikoulu: kyselytutkimukset ja sähköposti
Harkitsetko kyselytutkimuksen tekoa ja ajattelit toteuttaa sen sähköpostilla? Loistava idea! Sähköposti on hyvä kyselytutkimustyökalu, joko apuvälineenä tai toteutusmediana. Tässä sähköpostikoulun osassa käymme läpi eri menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia sekä niiden etuja ja haittoja.
Internetin avulla voit periaatteessa tehdä kyselytutkimuksia kahdella tavalla. Voit joko tehdä tutkimuksen internetsivulle tai lähettää sen sähköpostilla. Molemmat menetelmät soveltuvat kohderyhmille, jotka pyörivät Internetissä, mikä tällä hetkellä rajoittaa kohderyhmää jonkin verran. Molemmilla menetelmillä on hyvät ja huonot puolensa.
a) Kyselytutkimus internetsivulla
Jos sijoitat kyselytutkimuksen omalle internetsivulleen, voit jossain määrin ohjata, kuka siihen vastaa, mutta sinun voi olla vaikea kutsua mukaan tiettyä vastaajajoukkoa. Internettutkimus soveltuu hyvin business-to-business-tutkimuksiin tai esimerkiksi työntekijöiden, jäsenten, tietyllä sivustolla vierailevien ja muiden vastaavien ryhmien mielipiteiden selvittämiseen.
Internettutkimus sopii hyvin ”juuri nyt” -tutkimuksiin. Se vastaa kysymyksiin ”mitä mieltä olet X:stä” tai ”millaiseksi uskot tilanteen kehittyvän kolmen kuukauden aikavälillä”. Se antaa myös mahdollisuuden tutustua jäsenten, sivustolla vierailevien ja muiden vastaavien ryhmien mielipiteisiin.
+ Nopea tutkimusmenetelmä.
+ Edullinen.
+ Vastausten kokoaminen ja analysointi on helppoa.
+ Osallistumista voi rajoittaa käyttämällä salasanalla suojattuja sivuja.
– Ei anna täydellistä kuvaa, sillä osa jää ulkopuolelle.
– Pitkiin kyselyihin vastaamisen vastaamisprosentti on selvästi heikompi.
– Vaara, että samat vastaajat vastaavat monta kertaa.
b) Kyselytutkimus sähköpostilla
Toteuta kyselytutkimuksesi sähköpostilla, kun kohderyhmä on etukäteen määritelty ja rajallinen, esimerkiksi asiakkaasi tai jäsenluettelossasi olevat. Tällöin tavoitat suhteellisen helposti juuri haluamasi kohderyhmän. Sähköpostilla toteutettava kyselytutkimus on edullinen niin alkuperäisen kyselytutkimuksen kuin mahdollisten muistutusviestienkin osalta.
+ Edullinen. Jopa 75 prosenttia edullisempi kuin henkilökohtaiset haastattelut.
+ Kyselyn ja muistutusten lähettäminen on helppoa.
+ Vastaukset rekisteröityvät yleensä suoraan tietokantaan, mikä mahdollistaa niiden analysoinnin reaaliajassa
– Alhaisen vastausprosentin vaara.
– Varmista, että teet esityöt huolellisesti, muuten on olemassa vaara, että roskapostisuodatin seuloo kyselysi roskapostilaatikkoon.
– Vastaanottajien joukossa voi olla epäselvyyttä siitä, kuka sähköpostiosoitteesi takana piileskelee.
Näin saavutat paremman vastausprosentin
Vastausprosentin ja tuloksen luotettavuuden välillä on vahva yhteys. Jos vastausprosentti jää alhaiseksi, saat tietoosi vain pienen osan vastaajien näkemyksistä. Sinun on täydellisen kuvan saadaksesi tehtävä lujasti töitä parhaan mahdollisen vastausprosentin saavuttamiseksi. Muista, että tärkeintä on pitää kyselyt lyhyinä, vastaaminen saa viedä aikaa enintään muutaman minuutin.
Jos et halua pettyä vastausprosenttiin, muista kiinnittää huomiota myös siihen, mitä vastaajat oikeastaan hyötyvät siitä, että jakavat mielipiteensä kanssasi?
Vastauksilla on oltava väliä
Tutkimuksen herättämä ensivaikutelma vaikuttaa merkittävästi vastausprosenttiin. Kun lähetät kyselytutkimuksen, sinun on osoitettava, että vastaukset ovat sinulle tärkeitä. Jos suinkin mahdollista, kerro, miten aiot vastauksia käyttää ja missä tutkimuksen tulokset esitellään. Vastauksista saatava palaute monesti ratkaisee, vastataanko kyselyyn vai ei.
Tee sekä kutsusta että itse kyselytutkimuksesta puhutteleva
Älä aliarvioi kutsun ja tutkimuksen graafista puhuttelevuutta. Jos kyselysi on netissä, voit hyödyntää mm. kuvia, tekstin muotoilua ja muita HTML-elementtejä tehdäksesi kyselyn ulkoasusta puhuttelevan. Se luo tunnistettavuutta. Haluatko kenties luoda mielikuvia täydentämällä kysymyksiä kuvin? Mahdollisuutesi ovat loputtomat.
Nimettömänä vastattaviin kyselyihin vastataan rehellisemmin
Nimettömänä vastattaviin kyselytutkimuksiin vastataan muita rehellisemmin. Ellet anna mahdollisuutta nimettömänä vastaamiseen, vastaajat sekä ovat vähemmän taipuvaisia vastaamaan että suhtautuvat vähemmän kriittisesti kysymyksiisi. Huomaa, että markkinatutkimukseen on voitava vastata nimettömänä.
Lähetä muistutus
Vastausprosentin parantamiseksi kannattaa yleensä aina lähettää muistutusviesti. Vastaanottaja oli kenties jo päättänyt vastata tutkimukseesi, mutta unohti asian, kun jotain muuta tuli väliin. Muistutus kannattaa lähettää noin viikon kuluttua tutkimuskutsun lähettämisestä. Varmista kuitenkin, ettet lähetä muistutusta niille, jotka ovat jo vastanneet. On erittäin ärsyttävää saada muistutus jostain, minkä on jo tehnyt.
Testaa kyselytutkimuksesi
Tutkimusten testaaminen ennen lähettämistä on tärkeää. Näin havaitset ja pystyt korjaamaan kielivirheet ja pystyt muotoilemaan kysymyksiä uudelleen ja samalla testaamaan, onko kysymysten määrä sopiva. Saat tiedon siitä, toimiiko kaikki niin kuin olit tarkoittanut. Internetkyselytutkimustestit ovat yleensä ilmaisia ja ne auttavat sinua välttämään kalliiksi käyvät virheet.
Muista aina esittää itsellesi seuraavat kysymykset ennen kuin lähetät kyselytutkimuksen eteenpäin:
- Ovatko kysymykset tutkimuksen tarkoituksen kannalta olennaisia?
- Ovatko kysymykset ja vastausvaihtoehdot helposti ymmärrettäviä?
- Oletko ottanut mukaan kaikki vastausvaihtoehdot, joita tarvitaan kattavan kuvan saamiseksi?
- Onko tutkimuksesi henkilökohtainen ja puhutteleva?
Tee kyselytutkimuksestasi lyhyt ja tehokas
Yksi yleisimmistä virheistä on haluta liikaa. Sen sijaan, että yritettäisiin pitää tutkimus lyhyenä ja keskittyä yhteen alueeseen, yritetäänkin samalla kertaa mahduttaa mukaan vaikka mitä. Kyselyyn vastaaminen saisi viedä enintään viisi minuuttia. Sinulla on paljon voitettavaa, kun pidät tutkimuksesi lyhyinä. Lyhyet tutkimukset tuottavat yleensä paremman vastausprosentin, vastattujen kysymysten suhteellinen osuus on suurempi ja kysymyksiin vastataan rehellisemmin.
Muotoile kysymyksistä yksinkertaisia
Yritä tehdä kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista mahdollisimman selkeitä. Jos vastaajat tulkitsevat kysymyksiä eri tavalla, tulokseen on vaikea luottaa. Muista seuraava kysymyksiä kirjoittaessasi:
• Älä käytä lyhenteitä. Ne ymmärretään helposti väärin.
• Anna mahdollisuus vastata myös: ”En osaa sanoa” (mutta päätä kuitenkin ensin, haluatko mukaan myös neutraalin vastausvaihtoehdon).
• Vältä vaikeita sanoja ja erikoisalojen termejä.
• Vältä johdattelevia kysymyksiä.
• Kysy vain yhtä asiaa kerrallaan. Vältä kaksiosaisia kysymyksiä.
• Kirjoita vastausvaihtoehdot myönteiseen tai neutraaliin muotoon. Kieltomuodot tulkitaan toisinaan väärin.
Käytä yhdenmukaisia vastausvaihtoehtoja
Jos päätät käyttää asteikkomuotoisia vastausvaihtoehtoja, kuten asteikkoa 1:stä 5:een tai ”Erittäin huonosta” ”Erinomaiseen”, käytä niitä johdonmukaisesti koko kyselyssä. Aloita vaihtoehdot aina samasta päästä, eli esimerkiksi pienin numero vasemmalla ja suurin oikealla. Jos vastausvaihtoehtoja on pariton määrä, vastausten analysointi saattaa sujua helpommin.
Käytä mahdollisimman paljon suljettuja kysymyksiä
Suljetuissa kysymyksissä vastaaja voi valita joukosta etukäteen annettuja vastausvaihtoehtoja. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kysymyksiin vastaamista. Myös vastausten yhteenveto ja analysointi sujuvat tällöin merkittävästi helpommin. Voit koota tulokset taulukkoihin tai piirtää niistä kaavioita muodostaaksesi käyttökelpoisia tilastoja. Huono puoli tässä on se, että vastaaja voi kokea, ettei mikään vastausvaihtoehdoista kuvasta heidän mielipidettään. Siksi saattaakin olla tarkoituksenmukaista täydentää suljettuja kysymyksiä muutamalla täydentävällä avoimella kysymyksellä.
Mitä sanoo laki?
Kuten uutiskirjeidenkin kohdalla, myös kyselytutkimuksissa on olemassa selkeä oikea ja väärä tapa. Markkinointitutkimuksiin liittyvää säännöstöä on julkaissut ennen kaikkea ESOMAR. Se on kansainvälinen yhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa tutkimustyötä jakamalla tietoa ja kouluttamalla yrityksiä ja yhteisöjä. Kyselytutkimusten tekijöiden oletetaan tuntevan ESOMARin säännöstöt ja noudattavan niitä. Tämän lisäksi kannattaa perehtyä myös tietosuojalakiin ainakin silloin, jos et tarjoa vastaajille mahdollisuutta vastata täydellisen nimettöminä.
Lue lisää:
http://www.esomar.org/
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
Steven Fockema
Sähköpostimarkkinoinnin seitsemän kuolemansyntiä
Mitkä virheet mahtuvat sähköpostimarkkinoinnin 7 yleisimmän synnin listalle? Mukana on kaikkea laiskuudesta ja tiedonpuutteesta aina sähköpostimarkkinoinnin ammattimaisten työkalujen puutteeseen. Oletko sinä syyllistynyt johonkin näistä synneistä?
1. Lähetyksen tarkastuksen ja roskapostitestauksen laiminlyöminen
Kaikki sähköpostiohjelmat eivät toimi samalla tavoin. Apple Mail näyttää kuvat heti ja videoleikkeiden toistaminen uutiskirjeessä onnistuu hyvin. Esimerkiksi Outlook 2007:n mahdollisuudet ovat paljon rajoitetummat. Sinun pitää laatia uutiskirjeesi sen mukaan, miltä se eri ohjelmissa näyttää, ja ottaa huomioon myös se, mitä ohjelmaa/ohjelmia vastaanottajasi yleisimmin käyttävät. Liian raskaat tiedostot, tekstin ja kuvien paljous ja tiettyjen sanojen käyttö voivat yhdessä johtaa siihen, että uutiskirjeesi luokitellaan roskapostiksi. Testaa lähetyksesi ennen niiden lähettämistä.
2. Ei segmentointia tai suodatusta, vaikka tiedot olisivat käytettävissä
On synti ja häpeä jättää väestötiedot, kuten sukupuoli, maantieteellinen sijainti ja ikä hyödyntämättä, mikäli ne ovat käytettävissä. Väestötietoja hyödyntämällä saat uutiskirjeestäsi paljon asiaankuuluvamman ja henkilökohtaisemman, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti sisällön vuorovaikutukseen. Voit käyttää lähetysten segmentointiin myös aikaisempien lähetysten klikkaustilastoja. Katselemalla klikkaustilastoja, saat väestötietoja ilman, että tilaajien täytyy itse antaa sinulle tietoja siitä, mistä he ovat kiinnostuneita.
3. Aiherivin, lähettäjän nimen, sisällön, päivän ja kellonajan testaamisen laiminlyöminen.
Voit aina testata uutiskirjeen erilaisia versioita lähettämällä niitä pienelle osalle vastaanottajistasi ja valita sitten vastaanottajien reaktioiden perusteella parhaan mahdollisen yhdistelmän. Oletko epävarma aiherivistä? Kokeile muutamia erilaisia vaihtoehtoja. Sama koskee lähettäjänimeä, lähetysajankohtaa sekä myös viestin teksti- ja kuvasisältöä.
4. Sosiaalisten medioiden hyödyntämättä jättäminen
Sosiaaliset mediat ovat hyvä keino uutiskirjeen tai sähköpostikampanjan kantavuuden kasvattamiseksi. Eri sosiaalisten medioiden, kuten Twitterin ja Linkedlnin Jaa-painikkeet ovat yksi mahdollinen tapa houkutella vastaanottajia levittämään viestiäsi edelleen. Monet sähköpostimarkkinoijat lisäävät viesteihinsä Jaa-painikkeita, mutta eivät kuitenkaan sen kummemmin seuraa, jaettiinko viestiä, montako kertaa sitä jaettiin tai millä jakotavalla oli suurin merkitys.
5. Varman päälle pelaaminen
Älä pelkää kokeilla jotain uutta. Kun pidät sisällön, kuvat ja tarjoukset aina samana, uutiskirjeen avaamis- ja klikkausprosentti alkaa laskea. Jaa asiantuntemuksesi lukijoidesi kanssa, nimeä lojaalimmat kannattajasi, järjestä tapahtumia ja mikä lähes tärkeintä: pyydä palautetta. Tämä tuo sinulle lisää uskollisia kannattajia ja parantaa tavaramerkkisi mainetta.
6. Epäjohdonmukaisuus
Jos olet totuttanut vastaanottajasi tiettyyn aikatauluun, vältä sen rikkomista ja uutiskirjeiden lähettämistä epäsäännöllisin väliajoin. Älä muuta uutiskirjeen asetteluja ja muotoilua liian usein. Uutiskirjeesi tunnistetaan helposti tutusta muotoilusta ja se tuo jatkuvuutta sähköpostiviestintääsi.
7. Ahneus, liian suuret odotukset
Vaikka uutiskirje toimii ja johtaa myynnin tai kotisivuillasi käynnin lisääntymiseen, on silti syytä kiirehtiä hitaasti. Älä lyhennä uutiskirjeiden lähetysväliä heti siinä uskossa, että se automaattisesti lisäisi myyntiä. Ehkä kuitenkin voisit parantaa tulostasi vielä entisestään? Testaa tällöin lähetysvälin lyhentämistä pienellä määrällä vastaanottajiasi nähdäksesi miten he reagoivat. Muista tasapaino, älä yritä myydä liikaa, tai viestisi aletaan mieltää roskapostiksi. Tasapainota viestin sisältöä siten, että siitä tulee viihdyttävä ja antoisa.
Jos onnistut välttämään nämä synnit, voidaan puhua hyveisiin perustuvasta sähköpostimarkkinoinnista. Jos noudatat näitä neuvoja, olet matkalla kohti tehokkaita ja jalostuneita lähetyksiä. Lisäksi näkemyksesi viestinnästäsi syvenee.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Steven, joka toimii Apsiksen Hollannin konttorin myyntipäällikkönä. Hän on viimeksi kuluneiden 10 vuoden ajan työskennellyt uusien tuotteiden ja palvelujen lanseerauksen parissa painopistealueenaan Eurooppa ja Aasia.
Robin Sundving
Jyrääkö sosiaalinen media viraalin sähköpostin?
– Kymmenen vinkkiä, jotka voivat lisätä sähköpostisi viraalipotentiaalia
Milloin viimeksi sait viraaliviestin? Osa meistä kuuluu joukkoon, joka ei periaatteessa koskaan saa niitä, osan saapuvan postin kansioon ne taas tuovat hohtoa melko usein. Mutta metsään mennään tässäkin asiassa, jos otamme markkinoinnissa lähtökohdaksi vain oman itsemme.
Mikä viraaliviesti sitten oikeastaan on? Se ei ole sähköpostin kautta leviävä virus, mutta toisaalta se kuitenkin leviää viruksen tavoin. Viraaliviesti on viesti, joka leviää nopeasti monille, kun vastaanottajat lähettävät sitä edelleen omille tutuilleen.
Onko viraaliviestintä edelleen hengissä, vai onko se hävinnyt kilpailussa sosiaalisille medioille? Miten voit hyödyntää viraalia sähköpostia? Entä mikä oikeastaan erottaa viraalin sähköpostin sosiaalisista medioista? Kysymyksiä on monia ja tämä artikkeli yrittää vastata niihin.
Ovatko kaikki sähköpostiviestejä edelleen levittävät ”vanhuksia”?
Se, että vain vanhemmat ihmiset lähettävät edelleen sähköpostiviestejä, on myytti. Toki sähköpostia tiedon edelleen välittämisen kanavana käyttävistä suuri osa on vähän vanhempia ihmisiä. 
Mutta sähköpostin prosentuaalinen osuus tiedon edelleen välittämisen kanavana on tekemiemme tutkimusten mukaan suuri myös muissa ikäryhmissä. Pienin sähköpostin osuus on ikäryhmässä 15-22. Ja tässäkin ryhmässä kuitenkin jopa 13,1 % nuorista lähettää mieluiten linkin edelleen sähköpostilla.
Sähköpostin merkitystä ei pidä aliarvioida
Aina ei ole välttämätöntä tehdä eroa sähköpostin ja sosiaalisten medioiden välillä. Sillä sähköpostikin voi olla erittäin sosiaalista. Vaikkei sähköposti ehkä olekaan yhtä avoin väline kuin tavalliset blogit tai mikroblogit, se voi kuitenkin synnyttää keskustelua monen ihmisen kesken samanaikaisesti ja saada heidät integroitumaan toinen toistensa kanssa.
Osa on sitä mieltä, että ”kerro kaverille” -toiminto on kuolemassa sukupuuttoon, ettei se koskaan ollutkaan todella suosittu ja että sosiaaliset mediat olisivat ottamassa vallan. Mutta sähköpostin kautta jakaminen on paljon enemmän kuin ”kerro kaverille” -toiminto.
Sähköpostin merkitystä viraalilevityksessä ei kannata missään tapauksessa väheksyä. Kun aiemmassa tutkimuksessamme kysyimme muun muassa sitä, minkä internet-kanavan kautta ihmiset saavat materiaalia, jota he sitten levittävät edelleen, sähköposti sai kokonaiset 17 % äänistä. Tämä puolestaan osoittaa myös, että teoriassa suuri osa sosiaalisten medioiden viraalilevityksestä saa ”alkunsa” sähköpostilevityksestä.
Viraalin sähköpostin edut?
On melko ilmeistä, mihin viraalilla sähköpostilla pyritään, nimittäin lumipalloilmiön synnyttämiseen ja siihen, että viesti tavoittaa mahdollisimman monia. Mutta mitkä sitten ovat viraalin sähköpostin edut?
Yksi etu on luonnollisesti se, että tavoitat myös vastaanottajia, jotka eivät ole vastaanottajaluettelossasi. Tavoitat siis uusia vastaanottajia ilman, että sinun pitää tehdä mitään asian eteen. Toinen etu, joka koskee myös muita sosiaalisia medioita, on, että tavoitat ihmisiä heidän tuttaviensa kautta. Kynnys tutulta henkilöltä tulevan viestin avaamiseen on useimmiten paljon alhaisempi kuin joltain organisaatiolta tulevan viestin avaamiskynnys.
Jos mahdollista, sinun kannattaa sisällyttää viestiisi jonkinlainen linkki, jonka kautta uusi vastaanottaja voi ilmoittautua uutiskirjeesi tilaajaksi. Jos onnistut tekemään viestistäsi viraalin, olisi synti jättää hyödyntämättä mahdollisuus saada sen avulla paljon uusia tilaajia.
Kymmenen vinkkiä sähköpostisi viraalipotentiaalin kasvattamiseen
Haluamme korostaa, että on suuri ero siinä, pyritkö lisäämään sähköpostiviestisi edelleen lähettämisen potentiaalia vai luomaan viestin, jonka päätehtävä on olla viraalimenestys. Osa seuraavista vinkeistä soveltuu enemmän tai vähemmän tavallisiin lähetyksiin. On luonnollisesti tuhlausta jättää hyödyntämättä muut sähköpostin edelleen levittämisen vaihtoehdot, mutta tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti sähköpostia edelleen levittämisen kanavana.
1. Viestin ei tarvitse olla muotoiltu
Okei, en tarkoita, että sinun pitäisi lähettää ketjukirje. Mutta ketjukirjeistä voimme ottaa oppia siinä, että ne harvoin ovat ylettömän muotoiltuja, vaan ovat joskus jopa pelkkää juoksevaa tekstiä. Mitä tämä meille kertoo? Kyse ei ole pelkästä muotoilusta, itse viesti on tärkein.
2. Viesti voi erottua joukosta
Kuten jo aiemmin sanoin, viestin ei tarvitse olla muotoiltu, tämä on yksi tapa erottua joukosta. Jos yrität luoda sähköpostiviestiä, jonka päätarkoitus on olla viraali, kokeile tehdä viestistä asetteluiltaan erilainen kuin normaalit viestisi. Asettelulla ja muotoilulla on aina tarkoitus, ja tässä tapauksessa se on viraalilevityspotentiaalin maksimointi.
3. Hauska on usein suosituin
Hauskuus nimetään usein yhdeksi syyksi siihen, että viestiä lähetetään edelleen. Hauskuus ei välttämättä ole aina vaihtoehto, mutta jos on, se voi olla avain viestin edelleen levittämiseen. Älä kuitenkaan arkaile ajatella eri tavalla, vaan kokeile, voitko tehdä jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
4. Pidä sähköpostiviesti viraalina
Jos pyrit siihen, että yksinomaan itse sähköpostiviestistä tulee viraali, sinun pitää laatia konseptisi sen perusteella. Yksinkertaisin tapa säilyttää itse sähköpostiviesti viraalina on olla lisäämättä siihen linkkejä. Kyse on siis vastaanottajan huomion pitämisestä itse viestissä ja edelleen lähettämisarvon sitomista itse viestiin eikä johonkin sen ulkopuolelle.
5. Sijoita osa viraalisuudesta viestin ulkopuolelle
Kyllä, luit ihan oikein. Tämä kohta on ristiriidassa edellisen kohdan kanssa. Muista, että kyse on vaihtoehtoisista neuvoista, ei siitä, että hyödyntäisit niitä kaikkia yhtä aikaa. On tunnettua, että sähköpostiviestin sisällön mahdollisuudet ovat rajalliset (vielä toistaiseksi). Siksi voitkin päättää liittää sähköpostiviestiisi ulkoisia komponentteja parantaaksesi sen viraalipotentiaalia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi videoleikkeet, pelit tai sovellukset.
6. Esitä edelleen levittämisen mahdollisuus selkeästi
Tämä pätee sekä sähköpostiviesteihin, joista pyrit tekemään viraaleja, että tavallisiin sähköpostiviesteihin, joiden edelleen lähettämisen astetta haluat kasvattaa. Ravistele vastaanottajiasi ja korosta viestin edelleen levittämisen mahdollisuutta vaihtamalla ”kerro kaverille” -kuvan/tekstin paikkaa. Jos kyse on kampanjalähetyksestä, kokeile ”kerro kaverille” -toiminnon sijoittamista tavallista keskeisemmälle ja silmiinpistävämmälle paikalle viestiä.
7. Tarjoa useita jakomahdollisuuksia
Ellei tavoitteesi ole yrittää pitää viestiä viraalina vain sähköpostin kautta, voit voittaa paljon tarjoamalla mahdollisimman monia jakovaihtoehtoja. Oletko huolissasi siitä, että jakomahdollisuuksien tulva voisi vähentää kohderyhmäsi halua jakaa viestiäsi muiden kanssa? Siihen tarjoamme neuvoksi vilkaisua tutkimustuloksiimme siitä, mitä kanavia eri ikäryhmät käyttävät:
Miten viestit leviävät sosiaalisessa mediassa
Mistä sosiaalisessa mediassa edelleen levitettävä tieto on peräisin
8. Segmentoi
Olisi tuhlausta jättää käyttämättä segmentoinnin mahdollisuus viraaliviesteiksi aiottujen lähetysten yhteydessä. Kannattaa siis kokeilla viraaliviestiksi aiotun viestin muokkaamista kohderyhmän mukaan. Jos käytettävissä on sopivia väestötietoja, voit esimerkiksi lähettää yhdenlaisen viraaliviestin naisille ja toisenlaisen miehille.
9. Tarjoa jotain vastineeksi
Tämä temppu on varsinainen klassikko ja se pätee kaikkeen markkinointiin, jota haluat vastaanottajien levittävän edelleen. Erityisen palkitseva se on digitaalisten sosiaalisten medioiden yhteydessä. Kun tarjoat jotain vastineeksi siitä, että vastaanottaja lähettää viestiäsi edelleen, edelleen lähettämisen todennäköisyys kasvaa. Emme kuitenkaan suosittele luottamaan pelkästään palkintojen lupaamiseen. Tätä menetelmää viestien viraalistamiseksi käytetään melko paljon ja usein siihen liitetään aspekteja varsinaisen sähköpostin ja edelleen levittämisen ulkopuolelta. Siihen voi liittyä esimerkiksi se, että ihmisten pitää kirjoittaa blogiinsa, mikroblogiin tai jonkun yhteisön statusriville jotain tiettyä.
10. Tee split-test
Hyvä on, myönnetään, ettei split-test takaa viraaliviestisi menestystä. Split-test on kuitenkin hyvä tehdä, olipa kyse sitten millaisesta lähetyksestä tahansa. Split-testiä ei kannata tehdä eri sisällöillä, koska se voisi synnyttää erisisältöisiä viraaliviestejä. Split-test kannattaa pikemminkin tehdä lähetysajan, aiherivin ja ehkä lähettäjän nimen suhteen.
Mistä tiedät, onnistuitko?
Kaikki ei näy sähköpostitilastoista. Syynä on se, että viestin edelleen lähettämisen tapoja sähköpostilla on erilaisia. Kaksi yleisintä ovat sähköpostiohjelman oma lähetä edelleen -toiminto ja ”kerro kaverille” -painikkeet.
Ensin mainittu ei näy sähköpostitilastoissasi. Älä käsitä väärin: mikäli viestissä on klikattavia linkkejä, niiden klikkaukset havaitaan ja ne näkyvät alkuperäisen edelleen lähettäjän tilastoissa. Mutta koska uutiskirjeesi tilaaja jo avasi edelleen lähettämänsä viestin, uuden vastaanottajan suorittama viestin avaaminen ei enää rekisteröidy avaamiseksi.
Mistä sitten tiedät, onko viestiäsi levitetty edelleen tällä ”ei mitattavissa olevalla” tavalla? Vastaus riippuu muun muassa siitä, miten olet rakentanut viestisi, mikä oli tavoitteesi ja mitä työkaluja käytät. Viraaliviestin vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi internetsivujesi kävijämäärän kasvussa tai siinä, että muissa kanavissa näkyy nousua tai siinä, että viestisi alkaa kiertää sosiaalisissa medioissa. Jos viestissäsi on linkkejä, yksi mahdollinen viraali-indikaattori voi olla se, että viestiäsi on klikattu epätavallisen usein. Jos sinulla on aikaa, voit myös tarkistaa, ovatko joidenkin tiettyjen vastaanottajien klikkaustilastot epätavallisen suuria, se voisi tarkoittaa sitä, että kyseinen vastaanottaja on lähettänyt viestiäsi edelleen. Jos vastaanottaja käyttää ”kerro kaverille” -painiketta viestisi edelleen levittämiseen, pystyt näkemään, kuinka monta kertaa kukakin on lähettänyt viestiäsi edelleen ja kenelle.
Mikä on sinun valintasi?
Viraalin menestyksen tavoittelu ei sovi kaikille. Se vie useimmiten paljon aikaa eikä välttämättä aina anna vastinetta uhrauksillesi. Sinun kannattaa tarkkaan miettiä, miten voisit hyödyntää näitä neuvoja saadaksesi vastaanottajasi levittämään viestiäsi edelleen sähköpostilla. Tavoitteena ei ole saada innokkaita sosiaalisten medioiden käyttäjiä aloittamaan viestien levittämistä edelleen sähköpostilla. Tavoitteena on pikemminkin saada ne tilaajasi, jotka yleensäkin käyttävät sähköpostia kaverille kertomiseen, lähettämään viestisi edelleen ja pyrkiä myös vakuuttamaan ne, jotka eivät yleensä kerro kaverille millään tavoin.
Kyse ei loppujen lopuksi ole pelkästään sähköpostista. Kyse on viestisi saamisesta luupin alle, pääsyn löytämisestä viraaliin ja sosiaaliseen mediamaisemaan, ja sinne pääsemiseksi sähköposti on tehokas ratkaisu. Sähköpostin rajoitukset ovat häviämässä, koska voit integroida lähetyksiisi sosiaaliset mediat. Kun kerran saat jalkasi ovenrakoon, sähköpostiviestisi voi levitä mitä erilaisimmilla tavoilla. Sähköpostista Twitteriin, kahvihuoneeseen, puhelimitse, takaisin Twitteriin ja sieltä Facebookiin, josta se taas voidaan lähettää sähköpostilla eteenpäin.
Testaa sähköpostia lähtökohtana viestisi eteenpäin levittämiselle.
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu: Segmentointi
Tässä sähköpostikoulumme osassa käsitellään asiaa, jonka monet tuntevat, mutta jota vain harvat hyödyntävät: segmentointia. Lähetysten tekeminen entistä henkilökohtaisemmaksi voi olla helpompaa kuin luuletkaan – ja kun yrität, sinulla on paljon voitettavaa!
Sama viesti kaikille – vai?
Segmentointi tarkoittaa jakamista.
Sähköpostin yhteydessä segmentoinnilla tarkoitetaan sitä, että viestistä tehdään erilaisia versioita, jotka sitten lähetetään erilaisille vastaanottajaryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laadit ensin viestistäsi perusversion ja muokkaat sitä sitten edelleen kullekin kohderyhmälle parhaiten sopivaksi.
Kuulostaako vaivalloiselta? Saman viestin lähettämisestä kaikille on vain yksi hyöty: viestin tekeminen käy helposti. Vaivaa säästyy. Mutta markkinoinnin tekemisessä mahdollisimman vähällä vaivalla on myös yksi ilmeinen riski, nimittäin se, että myös tulokset jäävät vähäisiksi. Segmentointi lisää vähän työmäärää, se on selvää. Se vaatii jonkin verran esityötä, toteutus on mutkikkaampaa ja jälkikäteen suoritettavaan analysointiin kuluu enemmän aikaa. Mutta segmentoinnin mahdolliset hyödyt ovat niin paljon paremmat, ettei ole epäilystäkään, etteikö se kannattaisi.
Suodatetut lähetykset saattavat lisätä avausprosenttia
Yksi helppo tapa mitata sähköpostilähetyksen onnistumista on tarkkailla avausprosenttia. Siitä näet, kuinka suuri osa vastaanottajista avaa lähettämäsi viestin. Avausprosentti vaihtelee paljon eri alojen välillä, mutta erot ovat vielä suurempia eri lähetystyyppien välillä.
Täysin segmentoimattoman markkinointi- tai myyntiviestin avaamisprosentti on keskimäärin runsaat 25 %. Viestin avaa siis vain joka neljäs vastaanottaja – ja vielä harvempi klikkaa jotain viestissä olevaa.
Henkilökohtaisemmat viestit, kuten ilmoituksen suoritetusta ostosta tai varausvahvistuksen avaa keskimäärin 70 % vastaanottajista. Ero on suuri, ja vaikkei kaikista lähetyksistä pystyisikään tekemään täysin henkilökohtaisia, paljon voitettavaa on jo siinä, että liikkuu oikeaan suuntaan. Oletetaan, että sinulla on 10 000 vastaanottajaa – silloin jo 10 % parannus avaamisprosentissa tarkoittaa sitä, että 1000 uutta ihmistä näkee tarjouksesi. Eli sen vuoksi kannattaa kyllä nähdä vähän vaivaa, vai mitä?
Asiaankuuluva viestintä kannattaa
Miksi avaamisprosentti vaihtelee niin paljon? Kyse on suurelta osin asiaankuuluvuudesta. Jos viesti merkitsee minulle vastaanottajana jotain, avaan sen epäröimättä. Mutta jos joudun pohtimaan asiaa,
on olemassa suuri vaara, että ovi menee kiinni. Ja jos minusta tuntuu siltä, että viesti on täysin epäolennainen, ovi todennäköisesti pysyy suljettuna.
Luottamuksen rakentaminen vie sähköpostimarkkinoijalta paljon aikaa – mutta menettää sen voi hetkessä. Jos lähetät asiaankuuluvaa tietoa, sinut palkitaan uskollisilla vastaanottajilla, jotka odottavat viestejäsi.
Erilaisia segmentointitapoja: väestötiedot ja aiempi käyttäytyminen
Tavallisin tapa segmentoida on tehdä se jonkin väestötiedon perusteella. Tällöin sinun on tiedettävä vastaanottajistasi jotain olennaista, kuten missä he asuvat, onko kyseessä mies vai nainen, työssä käyvä vai opiskelija. Sitten teet lähetyksestäsi eri versioita ja lähetät ne eri ryhmille.
Toinen hyvä tapa segmentoida on tehdä se vastaanottajien aiemman käyttäytymisen perusteella. Lähetysperusteena voi tällöin käyttää aiempia ostoja tai aiempia käyntejä kotisivuillasi. Kolmas, enemmän henkilökohtaisiin mielenkiinnonkohteisiin perustuva tapa, on katsoa, mitä aiemmista lähetyksistäsi vastaanottajat ovat lukeneet. Tilastot ovat käytettävissäsi, mikset siis hyödyntäisi niitä? Jos tietty joukko vastaanottajistasi aina lukee kissoille tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvät viestisi, sinun kannattaisi tarjota heille tietoa nimenomaan tämäntyyppisistä tuotteista. Ja koiriin liittyviä viestejäsi lukevat eivät luultavasti ole yhtään pahoillaan, vaikka jättäisitkin lähettämättä heille kissoihin liittyvät viestisi?
Triggerit – henkilökohtainen viestiketju
Triggeröity sähköposti on ehkä vähän huvittavalta kuulostava käsite, mikä johtunee siitä, ettei sanalle ole olemassa osuvaa suomennosta. “Triggeröity” tulee englannin sanasta trigger – joka tarkoittaa laukaisinta – ja se kuvaa konseptia hyvin: yksittäinen viesti lähtee tietyn signaalin perusteella matkaan yksittäiselle vastaanottajalle. 
Kyse voi olla mitä erilaisimmista viesteistä mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Triggeröity viesti voi olla tervetulokirje henkilölle, joka on ilmoittautunut uutiskirjeen tilaajaksi, se voi olla aikaperusteinen viesti, joka lähetetään automaattisesti kaksi päivää ennen kuin asiakas kirjautuu hotelliin, tai se voi olla kuitti nettikaupasta tehdystä ostosta. Triggeröidyn viestin hienous piilee siinä, että joudut vain prosessin alussa laittamaan vähän ajatustyötä kehiin ja laatimaan joukon kirjeitä, jotka kattavat kaikki oletettavissa olevat tilanteet. Tämän jälkeen järjestelmä hoitaa itse itsensä. Triggeröityjä viestejä voi ohjata lähes mikä tahansa; sen ansiosta niille löytyy käyttöä lähes kaikissa tilanteissa. Siksi triggerit ovat kuin varta vasten tehtyjä henkilökohtaisen, asiaankuuluvan tiedon lähettämiseksi oikealle vastaanottajalle juuri oikeaan aikaan. Korkean tason segmentointia – yksinkertaisella tavalla!
Lue lisää triggereistä ja siitä, mitä voit niiden avulla tehdä, tästä.
Robin Sundving
Triggerien ihana maailma
– esimerkkejä niiden käytöstä
Pieni varoitus lienee paikallaan, ennen kuin alat lukea tätä artikkelia. Triggerit aiheuttavat riippuvuutta. Kun kerran olet selvittänyt itsellesi triggerien tarjoamat mahdollisuudet, päähäsi pälkähtelee koko ajan uusia tapoja niiden hyödyntämiseksi.
Mikä on trigger?
Trigger on yhteen tai useampaan ehtoon perustuva tapahtuma, joka käynnistää automaattisesti jonkun viestin lähetyksen. Kyse on siis etukäteen määriteltyjen syklien käytöstä ja tietyissä tilanteissa aikaisempien lähetysten segmenttien työstämisestä. Se, miltä triggerien ehdot näyttävät, voi vaihdella. Trigger voi esimerkiksi laueta, kun tilaajalla on syntymäpäivä tai kun joku on juuri ilmoittautunut uutiskirjeen tilaajaksi.
Kun tavoitteet ovat selkeät, vain luovuus on rajana triggerien käytölle
Vaikka triggerit perustuvat kiinteään sähköpostiketjuun, asetuksiin ja dataan, niiden käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin niin monipuoliset, että asia saa useimpien mielikuvituksen liitämään. Todella mielenkiintoista siitä tulee siinä vaiheessa, kun ryhdyt kokeilemaan erilaisia suodatinten, datan ja ajankohtien yhdistelmiä. Alla on kolme perusesimerkkiä triggeröidyistä sähköpostiketjuista.
Kurssikeskus – varauksen vahvistus ja hyvä isännyys
Yksi triggerien käyttökohteista voisi olla kurssikeskukseen ilmoittautumisen käynnistämä automatisoitu viestiketju. Kun varausvastaava on täyttänyt lomakkeeseen asiakkaan varaustiedot, ne lisätään postituslistalle. Tämä triggeröi viestiketjun, joka alkaa tilauksen vahvistusviestillä. Vaihe kaksi käynnistyy kolme päivää ennen kurssin alkua: kurssille ilmoittautunut saa sähköpostiviestin, jossa on vinkkejä, ajo-ohjeet ja kenties ravintolan ruokalista ja luettelo kylpylähoidoista. Ketjun viimeinen vaihe on arviointilomake, joka lähtee asiakkaalle seitsemän päivää oleskelun päättymisen jälkeen. Lomakkeen palauttamisesta asiakas palkitaan vielä alennuskupongilla, jonka voi käyttää seuraavan vierailun yhteydessä.
Yökerho – luo mielikuva valikoivuudesta ja laajenna asiakaskuntaa
VIP-kutsuja arvostetaan aina. Yökerho voi käyttää triggereitä esimerkiksi lähettääkseen VIP-kutsun sähköpostilla uutiskirjeen tilaajalle hänen syntymäpäivänään. Tämä on samalla erinomainen tilaisuus laajentaa postituslistaa. Syntymäpäiväsankarille voidaan nimittäin tarjota mahdollisuutta ottaa mukaansa viisi ystävää, jotka saavat uutiskirjeen tilaajiksi ilmoittauduttuaan myös VIP-kutsun. Tarpeen mukaan VIP-lipun voisi myös lähettää tekstiviestinä asiakkaalle sinä päivänä, jolloin se pitää käyttää.
Sähköpostikurssi – satunnaiset tilaajat, luo odotuksia
Organisaatioiden sisällä on yleensä paljon asiantuntemusta – tietoa, jota voidaan hyödyntää sisäisen viestinnän rikastuttamiseen, mutta myös markkinointitarkoituksiin. Triggerien avulla voit rakentaa pieniä ”sähköpostikursseja”, jotka toimivat kuten ajoitetut tilaukset. Viestintään erikoistunut toimisto voisi esimerkiksi tarjota neliosaista kurssia siitä, miten laaditaan viestintästrategia sosiaalista mediaa varten. Kurssin sisällön tuottamisen lisäksi täytyy määritellä vain lähetysten välin pituus.
Vältä lumipalloilmiö
Kun olet oivaltanut triggerien tarjoamat mahdollisuudet, varo, ettei sinuun iske lumipalloilmiö. Kaikki tuntuu hyvältä ja oikealta. Muista kuitenkin aina miettiä, miksi teet sen, minkä teet. Onko käyttämissäsi triggereissä jotain logiikkaa, täyttävätkö ne jonkun tarkoituksen? Niin kuin kaikessa muussakin, myös tässä on hyvä miettiä, mikä on olennaista.
Muista perusedellytykset
Muista, että voit liittää yhteen postituslistaan useita triggereitä ja luoda siten monimutkaisempia sähköpostiketjuja. Toimivien triggerien edellytys on kuitenkin, että sinulla on tarvittavat tiedot vastaanottajista. Elleivät vastaanottajien syntymäpäivät ole tiedossasi, et voi triggeröidä lähetystä syntymäpäivänä. Etkö tiedä, onko uutiskirjeen tilaaja nainen vai mies? Silloin et selvästikään voi käyttää sukupuolta triggerin parametrina. Mieti siksi ensin, mitä tietoja sinulla vastaanottajistasi on, ja ala vasta sitten suunnitella triggereitä. Kuten yleensäkin, myös tässä onnistunut sähköpostimarkkinointi koostuu monesta osa-alueesta.
Miksi tekisit jotain käsin, kun voit antaa sen tapahtua automaattisesti?
Robin Sundving
Kyselyn tulos: Mistä edelleen levitettävä tieto on peräisin?
Yhdessä aiemmassa artikkelissa totesimme, että suuri osa ihmisistä tosiaan levittää asioita eteenpäin. Mutta mitä kautta ne edelleen levitettävät asiat internetistä tulevat? Nyt sinusta ehkä tuntuu siltä, että tämä on se viimeksi esitetty kysymys toisin päin käännettynä. Jos ihmiset mieluiten kertovat kaverille sähköpostilla, sähköpostin täytynee olla myös suurin kiinnostavien asioiden lähde? Tästä artikkelista löydät vastauksen ja lisäksi saat neuvoja tulosten hyödyntämiseen sähköpostimarkkinointisi parantamisessa.
Totuus on, etteivät ihmiset levitä edelleen vain jo levitettyjä viestejä. Jostainhan niiden viestien pitää alun perin tulla. Esitimme seuraavan kysymyksen:
Minkä internetlähteen kautta saat tietoosi suurimman osan niistä kiinnostavista asioista, joita sitten levität edelleen ystävillesi ja tutuillesi?
Annoimme kysymykseen 11 vastausvaihtoehtoa. Vastausvaihtoehdot ovat sekalaisia ja osaa niistä voidaan pitää lähdemedioina, osaa sosiaalisina medioina ja osaa molempina.
Kolme suurta
Digitaalista kenttää dominoi kolme suurta lähdettä: lehtien verkkosivut, Facebook ja sähköposti. Sähköpostin integroiminen sosiaalisiin medioihin ja yhteistyön tekeminen lehtien kanssa alkaakin yhtäkkiä näyttää järkevältä mediastrategialta.
Yksi kiinnostava yksityiskohta on, että Facebook on nuoresta iästään huolimatta onnistunut nousemaan toiselle sijalle. Syitä tähän emme kuitenkaan aio spekuloida.
Vaihtelevatko internetlähteet iän mukaan?
Ihmisten mediatottumukset selvästikin vaihtelevat iän mukaan. Myös käytettävät tiedonlähteet vaihtelevat. Kiinnostavaa on, että vaikka lähteiden suosio vaihtelee suuresti ikäryhmän mukaan, on myös sellaisia ikäryhmiä, joilla yksi tai useampi lähde saattavat kohdata ja joiden prosenttiosuus on sama.
Kuviosta nähdään, että kärki näyttäisi olevan tiivein 23–35-vuotiailla. Tällä tarkoitamme sitä, että heillä kärkeen mahtuu selvästi vain kaksi lähdettä, nimittäin lehtien internetsivut ja Facebook. Sen jälkeen tulee pitkä väli ennen muita lähteitä. 15–22-vuotiaiden nuorten digitaalinen lähdejakauma on monimuotoisempi sekä kaavion kärkisijojen että myös prosenttijakauman perusteella. Nuorimmassa ikäluokassa kärjen muodostavat pääasiassa kolme lähdettä: tärkeimpänä Facebook, sen jälkeen lehtien internetsivut ja kolmannella sijalla Youtube.
36–55-vuotiailla erottuu kolme lähdekerrosta. Kärjessä ovat lehtien internetsivut yksinään. Keskikastiin kuuluvat sähköposti ja Facebook. Loput lähteet muodostavat alimman ryhmän. Vanhimmassa ikäryhmässä nähdään pikemminkin jako kahteen, yhteen kärkiryhmään ja yhteen alimpaan ryhmään. Kärkiryhmän muodostavat lehtien internetsivut ja sähköposti. Toinen tälle ikäryhmälle tyypillinen piirre on se, että muita suurempi joukko (21,6 %) ei levitä internetistä saamiaan tietoja edelleen ystävilleen.
Mitä voimme oppia tästä tuloksesta?
Kuten aiemmissa artikkeleissammekin teimme, on nytkin syytä korostaa, että opit näyttävät erilaisilta sen mukaan, mille kohderyhmälle viestisi suuntaat. Kyselyymme osallistuneiden joukossa oli erilaisia ryhmittymiä. Se, miten nämä ryhmittymät vastaavat, voi vaihdella paljonkin. Sama koskee myös organisaation erilaisia kohderyhmiä – joiden käyttäytyminen saattaa poiketa kyselymme edustavan otoksen vastauksista.
Täytyy myös painottaa, että esittämämme kysymys sisälsi käsitteen ”kiinnostavat asiat”, ja se on luonnollisesti tulkinnanvarainen asia. Mikä on yhden mielestä kiinnostavaa voi olla toiselle täysin yhdentekevää. Jotkut ehkä levittävät kiinnostavia asioita eteenpäin sähköpostilla, mutta haluavat välittää hauskat asiat mieluummin Facebookissa. Tärkeintä on tarkastella numeroiden muodostamaa kokonaisuutta. Eri kanavien välillä voi olla näkymättömiä siteitä. Esimerkiksi jokin uutisartikkeli ei tavoittaisi yhtä monta ihmistä, jos sähköposti tai Facebook olisi teoriassa suljettu pois. Silloin ”lehtien internetsivut”-vastausvaihtoehto olisi saattanut saada suuremman prosenttiosuuden, mutta viesti olisi kuitenkin levinnyt suppeammalle joukolle verrattuna siihen, että olisi käytetty esimerkiksi myös Facebookia ja sähköpostia. Se, että jollain tietyllä kanavalla on suuri edelleen levittämisaste, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi käyttää yksinomaan sitä; jos niin teet, menetät julkisuutta.
Tässä artikkelissa esitetyt tulokset voivat muodostaa osan siitä aineistosta, jonka perusteella suunnittelet, mitä medioita valitset viestintävälineiksesi. Tutkimalla eri ikäryhmiä sekä lähteiden jakautumista, voit saada myös vinkkejä siihen, mihin sinun pitäisi eniten panostaa tai mihin kanaviin panostamistasi sinun kannattaisi lisätä. Jo pelkkä tulosten pintapuolinen tarkastelu voi auttaa sinua parantamaan viestintääsi. Mutta voit myös tarkastella niitä syvällisemmin ja vertailla eri tuloksia keskenään ja yrittää saada perusteellisemman käsityksen siitä, mistä mikin kohderyhmä tietonsa saa ja miten he välittävät sitä edelleen. Jos haluat tehdä tämän, ota avuksi aiempi artikkelimme siitä, miten asioita levitetään edelleen internetissä, ja käytä sitä yhdessä tämän artikkelin tulosten kanssa.
Niitä teistä, jotka haluatte vielä vähän enemmän lihaa luiden ympärille, kiinnostaa varmaan myös, miksi ihmiset levittävät asioita eteenpäin. Tästä ja paljon muusta sähköpostiin ja sosiaalisiin medioihin liittyvistä asioista kerromme lisää laajemmassa artikkelissa, jonka julkaisemme vuonna 2011.
Siihen asti: lue, kokeile ja ota opiksi.
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu: analyysi ja tilastot
Sähköpostilähetyksen takana on paljon työtä. Huolellisia esivalmisteluja, suuria toiveita – ja sitten viesti onkin yhtäkkiä lähetetty. Onko se nyt ohi? Ei, vaan tästä se hauskuus vasta alkaa! On aika ottaa selvää, miten viestisi vastaanotettiin. Tarkastelemme seuraavassa, mitä uutiskirjelähetyksen tilastot pitävät sisällään ja mitä niistä voi päätellä.
Avausprosentti
Yksi tavallisimmista tavoista mitata lähetyksen tehoa on katsoa, kuinka moni vastaanottajista avasi uutiskirjeen. Jos lähetät kirjeen 1000 vastaanottajalle ja 200 avaa sen, saat avausprosentiksi 20 %. Se on helposti laskettu – mutta mistä tietää, että joku on avannut uutiskirjeen, ja mitä saamasi luku oikeastaan kertoo?
Viesti merkitään luetuksi, kun pieni siinä oleva näkymätön kuva latautuu – tässä piileekin avausprosentin käytön heikko kohta viestinnän onnistumisen mittarina. Mitä tapahtuu, kun vastaanottaja on estänyt kuvien lataamisen automaattisesti sähköpostiohjelmassaan? Tai kun hän lukee viestiä matkapuhelimestaan ja jättää kuvat lataamatta aikaa säästääkseen? Kirjettä ei tällöin merkitä luetuksi. Nämä viestin avaajat eivät siis koskaan näy tilastoissa, ja heidän määränsä jää hämärän peittoon.
Aktiiviset tilaajat
Kirjeeseen liittyvän aktiivisuuden mittaaminen on yleensä parempi mittari kuin avausprosentti. Siitä näkee, kuinka suuri osa viestin avanneista on myös klikannut siinä olevaa linkkiä. Mittaamalla linkin klikkauksia saadaan tietää, että kirje on avattu – myös silloin, kun kuvien lataus on estetty.
Luonnollisesti vastaanottaja on voinut avata viestisi ja lukea sen, vaikkei klikkaakaan linkkiä, mutta koska useimmat uutiskirjeet perustuvat juuri siihen, että niiden lukija siirtyy jollekin nettisivulle, linkin klikkausten mittaaminen on hyvä tapa saada selville, kuinka moni todellisuudessa tekee uutiskirjeelläsi jotain.
Henkilöt, jotka aina avaavat uutiskirjeesi ja ovat aktiivisia tilaajia, ovat myös tärkeimpiä vastaanottajiasi. He pitävät siitä, mitä teet, ja haluavat erittäin todennäköisesti sinun jatkavan samaan malliin. Mutta kun katselet tilastoja, huomaat myös, että suuri joukko tilaajia ei koskaan lue yhtään uutiskirjettäsi. Se on hyvä syy ryhtyä kokeilemaan! Tee uutiskirjeeseen muutoksia ja lähetä uudistettu versio vain tälle kohderyhmälle – sinulla on pelkästään voitettavaa.
Edelleen lähettäminen (myös sosiaaliset mediat)
Kiinnostavien asioiden jakaminen muiden kanssa on lisääntynyt dramaattisesti sitä mukaa kun Facebookin ja Twitterin kaltaisten sosiaalisten medioiden suosio on kasvanut. Sähköpostimarkkinoijan näkökulmasta sosiaalisessa mediassa on hienoa se, että viestin edelleen levittämisen arvo voi olla todella suuri. Yksi vastaanottaja voi nimittäin levittää uutiskirjettäsi suurelle määrälle uusia vastaanottajia. Monien seuraaman Twitter-käyttäjän kautta uutiskirjeesi saattaa tavoittaa satoja tai jopa tuhansia uusia vastaanottajia ja tavoitat siten ihmisiä, joihin et ehkä koskaan olisi muuten saanut yhteyttä. Voitat paljon, jos näet edelleen levittämisistä, mitä sosiaalisia medioita vastaanottajasi käyttävät. Silloin voit suunnata omat markkinointiviestisi paremmin näihin medioihin sopivaksi.
Roskaposti-ilmoitukset
Voi käydä niin, että osa vastaanottajistasi merkitsee uutiskirjeesi roskapostiksi sähköpostiohjelmaansa. Tämä on syytä ottaa vakavasti. Sillä sehän tietenkin ensinnäkin merkitsee sitä, että kirjeesi oli jonkun mielestä niin huono, että se oli hänestä roskapostia. Mutta vielä vakavampaa on, että suuri joukko roskaposti-ilmoituksia voi johtaa siihen, että vastaanottajiesi sähköpostipalvelimet tulkitsevat kaikki viestisi roskapostiksi – jolloin kukaan ei saa kirjeitäsi. Pyri siksi pitämään yllä postituslistaa, jonka kaikki vastaanottajat ovat vahvistaneet haluavansa tilata uutiskirjettäsi.
Palautuneet viestit
Palautunut uutiskirje on viesti, jota ei jostain syystä voitu toimittaa vastaanottajalle. Syitä on monia – osoite on kirjoitettu väärin, tekniikka ei toimi tai vastaanottajalla on teknisiä ongelmia. Panosta palautustilastojen tarkasteluun – ne kertovat paljon postituslistasi hyvinvoinnista. Jos huomaat, että virheellisiä osoitteita on paljon, on aika poistaa ne – ei ole mitään järkeä jatkaa uutiskirjeiden lähettämistä vastaanottajille, jotka eivät niitä saa.
Trendit
Monien mitattavien asioiden kiinnostavuus lisääntyy sitä mukaa, kun teet lisää lähetyksiä. Lähetysten lisääntyessä pystyt hiljalleen erottamaan trendejä ja näkemään, pysyvätkö tulokset samoina, paranevatko ne vai peräti huononevat. Mieti, mitä olet muuttanut ja yritä nähdä tilastojen muodostamia kuvioita – milloin lähetyksesi menee parhaiten perille?
Koeta havaita suuntauksia
Jos käytät väestötietoja, tilastoistasi tulee entistä kiinnostavampia. Niistä pystyy usein erottamaan sukupuoleen, ikään, tulotasoon tai muihin väestötietoihin perustuvia suuntauksia. Havaitsetko selkeitä trendejä? Niistä voit saada tärkeitä johtolankoja uutiskirjeesi sisällön työstämiseen.
Tarkkaile hyvin toimivia alueita
Eikö kaikki mennyt niin kuin halusit? Älä keskity pelkkiin huonoihin tuloksiin, vaan kiinnitä huomiota myös siihen, mikä sujuu hyvin. Ehkä huomaatkin, että vastaanottajasi ovat kiinnostuneita eri asioista kuin luulit? Mieti, miksi juuri nämä alueet toimivat niin hyvin. Yritä siirtää menestyvä konseptisi niille alueille, joilla on parantamisen varaa.
Laadi luettelo toimenpiteistä
Ole aina valmiina toimimaan tilastojesi perusteella. Yksi tehokas tapa tähän on etsiä tilastoista yleisiä kuvioita ja trendejä. Käytä sitten näitä trendejä hyväksesi ja kokoa niiden perusteella tehtävälista. Näin saat oikeat asiat heti työn alle.
Apsis
Kutsu ilmaiseen sosiaalisen median seminaariin
On tullut aika järjestää Apsiksen aamiaisseminaari
Aloitamme vuoden 2011 seminaarillamme sähköpostimarkkinoinnista ja sosiaalisesta mediasta. Olet tervetullut osallistumaan! Olemme varanneet rajallisen määrän paikkoja, joten ethän jää miettimään vaan ilmoittaudu pian.
Pääteema: Sosiaalinen media
Keskustelu sosiaalisesta mediasta laajenee koko ajan. Yrityksissä käytetään yhä enemmän aikaa mietittäessä miten integroida sosiaalinen media kommunikaatiostrategiaan. Seminaarissamme kerromme, kuinka sosiaalinen media ja sähköpostimarkkinointi voidaan yhdistää tehokkaasti. Lisäksi saat tietoa, kuinka trigger- ja personoidut sähköpostit toimivat. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa:
-Miksi sähköposti ja sosiaalinen media?
-Miten, mistä ja miksi jaamme tietoa?
-Kuinka suunnittelet triggeröityjä sähköpostiketjuja
-Kuinka personoit postituksiasi
Seminaarin puhujat:
Anders Frankel, Apsiksen perustaja ja toimitusjohtaja
Antti Kärki, Director of Customer Relations, Snoobi
Ilmainen osallistuminen
Seminaariimme on vain rajoitettu määrä paikkoja. Älä siis jää odottelemaan. Kutsu myös kollegasi mukaan inspiroivaan aamiaisseminaariimme.
Seminaarin tapahtumapaikka:
Tennispalatsi
Salomonkatu 15
00100 Helsinki
Sali 5
Aika: Torstaina 17.02.2011 klo. 8:00 – noin klo. 11:00
Ilmoittaudu täällä:
Klikkaa tätä ilmoittautuaksesi Apsiksen sosiaalisen median aamiaisseminaariin
Robin Sundving
Maksimoi tilauslomakkeen teho
Yleensä emme ala tilata lehteä, vain siksi että sen välistä tipahtaa lappu, jossa lukee ”anna osoitetietosi”. Tilaamiseen tarvitaan hieman enemmän motivointia. Sama koskee uutiskirjeitäkin. Tilaajien saamiseksi on ensin on erotuttava muista viesteistä ja herätettävä kiinnostus. Ihmisille on annettava hyvä syy, miksi kannattaa tilata.
Uutiskirjeen tilauslomakkeen tehostaminen ei ole vaikeaa tai monimutkaista. Pienillä muutoksilla voi saada suuria tuloksia. Lue seuraava neuvot ja katso, voisitko niiden avulla tehostaa tilauslomakettasi ja saada enemmän tilaajia.
Lomakkeen asettelu
Ujostelu ei johda mihinkään. Tee lomakkeesta huomiota herättävä mutta ei räikeä. Kokeile erilaisia väriyhdistelmiä ja muotoja ja kokeile, mikä kohderyhmääsi eniten kiinnostaa.
Paras vaihtoehto on tietenkin tekstin ja grafiikan yhdistäminen. Jos tuntuu, että lomakkeesta tulee liian minimalistinen, lisää vaikka linkki, josta saa lisätietoja, tai painike, josta voi klikata lomakkeen suuremmaksi. Tai ehkä lomakkeeseen voi lisätä tilastokaavion tai laskurin, joka näyttää, kuinka monta tilaajaa on päivän aikana rekisteröitynyt.
Lomakkeen sijoituspaikka
Kiinteistövälittäjät tietävät, että ratkaiseva tekijä on sijainti, sijainti ja sijainti. Mieti itse, kuinka paljon lomakkeen sijainnilla voi vaikuttaa. Pitkän vieritettävän sivun alalaita ei aina ole ihanteellinen kohta.
Yritä saada sivulla kävijä kiinnostumaan lomakkeesta mahdollisimman nopeasti. Lomakkeen voi tehdä sellaiseksi, että se seuraa mukana kun sivua vieritetään alaspäin tai pysyy koko ajan näkyvissä jollakin muulla keinolla. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska näkyvyyden maksimoinnin ja ärsyttämisen välinen ero on hyvin pieni.
Muista, että vain mielikuvitus on rajana. Yksi mahdollisuus on kytkeä lomakkeen näkyminen siihen, miten kävijä toimii sivulla. Jos hän lukee kaksi artikkelia peräjälkeen tai on viipynyt sivulla kauemmin kuin kolme minuuttia, jokin suora lähestyminen voi sopia tilanteeseen, esimerkiksi puhekupla, joka kysyy haluaisiko lukija tilata uutiskirjeen. Mieti missä omien sivujesi ulkopuolella voisit käyttää samaa keinoa.
Sisältö
Argumentoinnin pitää olla vakuuttavaa. Viestillä ”Kirjoita tähän sähköpostiosoitteesi” ei pitkälle pötki. Valmistelu on tärkeää. Herätä kohderyhmäsi uteliaisuus. Tarjoa jotakin ja kerro miksi heidän kannattaa antaa osoitteensa juuri sinulle.
Yksinkertainen menetelmä on muokata lomakkeen teksti sopimaan aiheeseen. Jos esimerkiksi myyt vaatteita, eikö seuraava otsikko ”Haluaisitko uusimmat tyylivinkit suoraan sähköpostiisi?” olekin kiinnostavampi kuin ”Anna sähköpostiosoitteesi niin lähetämme sinulle uutiskirjeemme”?
Voit käyttää tilaajiesi lausuntoja tai nimetä heidät: ”Tee kuten 2249 muuta muoti-ihmistä ja tilaa uutiskirjeemme”. Kannattaa ottaa selvää, mitä sivuillasi kävijät tarvitsevat. Ei pidä pelätä kokeilla eri vaihtoehtoja, kunnes löytyy juuri sinun liiketoimintaasi sopiva viesti.
Mitä seuraavaksi?
Tilaaja antaa sähköpostiosoitteensa ja se siitä, niinkö? Jos osaat käyttää tilanteen hyväksesi, saat paljon lisätietoja uusista tilaajistasi.
Yleensä uusi tilaaja ei halua paljastaa koko elämäänsä vain saadakseen uutiskirjeesi. Jos kysyt liikaa, tilaaja pelästyy, ellei tietojen antamiseen liity jotakin todella hyvää tarjousta. Yksi vaihtoehto on pyytää lisätietoja erillisessä tilausvahvistusviestissä. Siten ensimmäinen vaihe pysyy helppona. Älä kysy sellaista tietoa, mitä et tarvitse. Kerro selkeästi, mihin tietoja käytetään ja mitä hyötyä siitä on tilaajille.
Kiteytettynä
Muokkaa tilauslomake liiketoimintasi ja tavoitteidesi mukaan. Älä pelkää kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin oikea löytyy. Yritä pitää tilaamisen ensimmäinen vaihe mahdollisimman selkeänä ja yksinkertaisena. Ja muista: Roomaa ei rakennettu päivässä mutta olisi se nopeamminkin voinut mennä.
Robin Sundving
8 neuvoa sisäiseen sähköpostiviestintään
– Luo tiimihenkeä heittäytymällä luovaksi
Yleensä näissä artikkeleissa puhutaan siitä, miten uutiskirjeiden ja muiden sähköpostilähetysten avulla voi tehostaa markkinointia. Samat neuvot pätevät tietenkin myös sisäiseen viestintään.
Kyllähän me tiedämme, että sinä jo käytät sähköpostia sisäiseen viestintään. Nyt onkin kysymys siitä, miten voit joukkolähetysten avulla tehostaa ja uudistaa omalle organisaatiollesi suunnattuja viestejä. Ei ole väliä, onko organisaatiossasi 10 vai 10 000 jäsentä – uutiskirjeille ja muille kohdistetuille joukkoviesteille on aina tilaus.
1. Määritä tavoite ja pidä ryhti
Sähköpostissa toisen roina ei ole toisen aarre. Ei ainakaan sisäisen tiedon kohdalla. Älä tee sitä virhettä, että kippaat puolikiinnostavia artikkeleita ja ohjeistuksia sähköpostiviesteihisi ”ihan varmuuden vuoksi”.
Kuten kaikessa muussakin viestinnässä, niin sisäisessä kuin ulkoisessa, selkeä tavoite on kaiken A ja O. Miten sähköpostia kannattaa käyttää sisäiseen viestintään? Tekisitkö vaikka sähköisen version henkilöstölehdestä? Lisäisitkö sen avulla osastojen välistä tiedonvaihtoa? Vahvistaisitko ryhmähenkeä? Entä kaikki edellä mainitut ja vielä vähän enemmän?
2. Aloita kysymällä
Jos et oikein tiedä mistä aloittaa, kannattaa laatia sisäinen kysely. Se on hyvä tapa ilmoittaa asiasta ja luoda kiinnostusta. Samalla saat selville, onko sisällöllesi tarvetta ja mitä ihmiset haluavat lukea, tehdä ja mistä keskustella.
Tuskin tarvitsee erikseen mainita, että aivan kuten ulkoisen myös sisäisen viestinnän pitää noudattaa yrityksen linjaa ja graafista ohjeistusta.
3. Asiakkaiden ja työntekijöiden välinen ero
Se, että viestiesi kohteena ovat organisaatiosi työntekijät eivätkä asiakkaat, ei tarkoita että voit laskea vaatimustasoa. Tekstin laatu ja viestin asettelu ovat ihan yhtä tärkeitä heillekin. Kyse ei tietenkään ole samalla tavalla myynnistä kuin asiakasviestinnässä vaan ennemminkin luottamuksen ja innostuksen herättämisestä.
Yksi selkeä etu, jota asiakasviestintä ei aina tarjoa, on me-sanan käyttö. Tämä on linjaus, joka sinun ja organisaatiosi täytyy tehdä itse. Jos voit käyttää sekä suoraa puhuttelua että me-muotoa, mahdollisuutesi uskollisuuden ja ryhmähengen luomiseen ovat suuret.
Ai että luodaan uskollisuutta ja ryhmähenkeä tekstin kautta… Mistä sitä sitten pitäisi kirjoittaa? Mihin se liittyisi? Voit tietysti lähetellä pelkkiä artikkeleitakin, mutta miksi tyytyä niihin kun mahdollisuuksia on niin paljon? Seuraavassa kappaleessa käsitellään luovuutta ja vakiintuneen sisäisen viestinnän konseptin luomista.
4. Ole luova järjestelmällisellä ja dynaamisella tavalla
Voit tietysti lähettää samanlaisen uutiskirjeen kaikille työntekijöille neljä kertaa vuodessa. Ehkä se tapa sopii juuri sinun organisaatioosi? Ehkä olet keksinyt innovatiivisen ja toimivan konseptin, joka sopii kaikille? Oikeita tapoja on monia, mutta valitettavasti virheitäkin voi tehdä monella tapaa. Tässä artikkelissa kerrotaan vain hyvistä mahdollisuuksista.
4b. Luo täysin automatisoitu tervetuliaisseremonia uusille työntekijöille
Me kaikki tiedämme, miltä tuntuu olla se uusi työntekijä. Mielessä on paljon uusia asioita ja kysymyksiä. Saa ehkä opastusta tai sitten ei; siitä riippumatta suurimmalle osalle herää aina kysymyksiä. Eikö olisi esimerkillistä tarjota uudelle työntekijälle sähköinen tervetuliaistoivotus ja viestintäkanava? Se on palvelus, jonka tuottaminen voi viedä jonkin aikaa, mutta joka maksaa itsensä takaisin luottavaisemman ja itsevarmemman työntekijän muodossa.
Esimerkki: kaikkien uusien työntekijöiden sähköpostiosoitteeseen lähetetään tietyn ajan kuluttua tarkistusviesti työnantajalta. Viestissä on lyhyt tervetulotoivotus ja kehotus ’kirjautua sisään’ yrityksen sisäiseen viestintään. Sisään kirjautumisen voi järjestää samalla tavalla kuin esimerkiksi tilausten vastaanottamisen ulkoisessa viestinnässä; voit pyytää työntekijää klikkaamaan tiettyä linkkiä tai täyttämään henkilötietonsa lomakkeeseen.
Kun ensimmäinen askel näin on otettu, mahdollisuudet ovat rajattomat. Seuraava askel voi olla vuorovaikutteinen tervetuliaisviesti, joka sisältää esimerkiksi useimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia tai pikaoppaan yrityksen käytäntöihin. Vastaanottajan reagoinnista riippuen voit seuraavaksi määrittää automaattisen uusintalähetyksen tai lähettää uuden kohdistetumman viestin, jos tämä ilmaisee kiinnostuksensa tiettyä aihetta kohtaan. Muista, että voit myös käynnistää arvioinnin, joka lähetetään tietyn työssäoloajan jälkeen.
On tietysti paljon muutakin, mitä sähköpostin avulla voi tehdä. Voit esimerkiksi laatia dynaamisen viestin, joka sisältää kaikki uuden työntekijän tarvitsemat salasanat, kopion työsopimuksesta, työajat, henkilöstötoiminnan esittelyn, yhteyshenkilöt ja vaikka mitä.
4c. Anna henkilöstön saada äänensä kuuluviin
Sähköpostin arvo on siinä, että se avaa mahdollisuuden yhteistyöhön ja yksinkertaistaa sitä mutta on samalla suora vaikutuskanava – niin lähetyshetken kuin palautteenkin (tilastojen) suhteen. Haluatko saada ihmiset osallistumaan ja vähentää välimatkaa? Silloin kysely voi olla ratkaisu sisäiseen viestintääsi.
Tutki, millaisia mielipiteitä työntekijöillä on organisaatiosta. Kutsu heidät mukaan suunnittelemaan yrityksen tulevaisuutta. Tämän voit tehdä erilaisten kyselyjen avulla. Muista, että kyselyjen tulokset voi myös julkaista. Demokratian tunne organisaatiossasi kasvaa, kun työntekijät tietävät toistensa mielipiteet. Saat rehellisempiä vastauksia, jos sallit vastaamisen nimettömänä. Kerro kuitenkin aina selkeästi, mistä on kysymys ja miten vastauksia käsitellään.
Paitsi että työntekijöiden mielipiteille annetaan näin suurempi arvo, toimintatapa vähentää myös välimatkoja lähentää eri osastoja, konttoreita ja alueita toisiinsa.
4d. Perusta uutiskirjeelle toimitus
Onko sinulla paljon töitä? Tuntuuko, että olisi hyvä käyttää sisäiseen viestintään enemmän sähköpostia mutta että aika ei riitä? Aloita ’crowdsourcing’ eli yhteisöllistäminen eli ala kutsua ihmisiä mukaan.
Aina on joku, jonka mielestä on mukavaa suunnitella, kirjoittaa ja tehdä jotakin luovaa – vaikkei se kuuluisi hänen varsinaisiin tehtäviinsä. Etsi nämä ihmiset ja kutsu heidät tekemään yhteistyötä. Työtaakka pienenee ja osallistumisen tunne kasvaa, kun osa henkilöstöstä on mukana kirjoittamassa ja koordinoimassa uutiskirjeen sisältöä. Voit kutsua myös yrityskumppanit ja alihankkijat antamaan äänensä, tai mitä jos käyttäisit freelancereita?
4e. Anna sähköisen viestinnän johtaa ’analogiseen’
Kyselyt voivat olla osa osallistamista ja yhteenkuuluvuuden rakentamista. Mutta on paljon muutakin. Voit pitää sähköpostia lähtölaukauksena muille sisäisen viestinnän toiminnoille. Kaikkea ei tarvitse tehdä sähköisesti mutta aloituksen ja seurannan voi enimmäkseen hoitaa ’meilitse’.
Esimerkki: Lähetät pääkonttorista kutsun tuotekehityskokoukseen kaikille ulkomaantoimistoille. Voit tarkistaa kuinka moni kustakin toimistosta on kirjautunut sisään kokoukseen. Pyydä osallistujia tai projektinvetäjiä arvioimaan kokousta lyhyen kyselyn avulla. Tulokset ovat sinulla lähes saman tien kun vastaaja on painanut Lähetä-painiketta. Sähköistä totaalijohtamista, ajan säästöä ja niin selkeää.
Tahtoo vielä enemmän
Tuliko liikaa ideoita yhdellä kertaa? Heräsikö uusia ajatuksia tai kysymyksiä? Tärkeintä on muistaa, ettei kaikkea tarvitse, voi tai pidä tehdä yhdellä kertaa. Toimenpiteet tulee valita muun muassa organisaatiomuodon, koon, toimialan ja maantieteellisen sijainnin mukaan.
Toivomme, että sait tästä artikkelista intoa ja käytännön vinkkejä sisäiseen sähköpostiviestintään. Muista, että brändin rakentaminen ja markkinointi eivät ole vain ulkoista vaan myös sisäistä viestintää.
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu, osa 5: kuvat ja kuvien latauksen esto
Sisältyykö uutiskirjeeseesi kuvia? Todennäköisesti kyllä. Kuvat ovat nykyisin ja ovat jo pitkään olleet keskeinen osa sähköpostia. Toisaalta kuvat ovat yksi sähköpostimarkkinoijan suurimmista haasteista. Monet sähköpostiohjelmat eivät näytä kuvia automaattisesti vaan vaativat, että vastaanottajat hyväksyvät niiden näytön erikseen.
Sähköpostikoulumme viidennessä osassa käsittelemme kuvien latauksen estoa. Tämä artikkeli ei ole kovin tekninen, koska on syytä aloittaa perusteista. Sähköpostin lähettämiseen liittyvät asiat muuttuvat koko ajan, ja se mikä vai vuosi sitten piti paikkansa voi nyt olla aivan toisin, jos jotakin suosituimmista ohjelmista on päivitetty.
Meidänkin pitää oman kirjeemme osalta ottaa huomioon paitsi Microsoft Outlookin ja Entouragen asetukset myös ennen kaikkea Gmailin ja Hotmailin asetukset. Toimialojen välillä on eroja, joten voi olla hyvä ottaa selvää, millaisilla asetuksilla suurin osa vastaanottajistasi avaa viestinsä.
Suunnittele kirjeesi: paljonko kuvia tarvitset?
Mieti jo suunnitteluvaiheessa, kuinka paljon kuvia kirjeeseen tulee. Perustuuko sen koko asettelu ja idea kuviin vai ovatko kuvat vain mausteena? Jos kuvia pitää olla, niin silloin niitä pitää olla. Usein teksti yksin ei vain riitä, ja silloin on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta viesti menisi perille oikeassa muodossa ja että sen avaisi mahdollisimman moni vastaanottajista.
On tärkeää ymmärtää, että uutiskirje toimii houkuttimena, jonka kautta lukijat ohjataan verkkosivuillesi.
Siis: hyvän uutiskirjeen pitää…
• mennä sellaiselle vastaanottajalle, joka sen haluaa
• sisältää sellaisia kuvia, jotka näkyvät mahdollisimman monissa sähköpostiohjelmissa
• selviytyä tavallisimmista roskapostisuodattimista
• oltava luettavissa ja ymmärrettävissä vaikka kuvat eivät näkyisikään.
Pyydä luokittelua luotettavaksi lähettäjäksi
Luotettava lähettäjä tarkoittaa sitä, että vastaanottaja on käskenyt sähköpostiohjelmansa luottaa sinuun. Silloin ohjelma olettaa, ettet lähetä roskapostia, päästää kirjeesi suodattimen läpi ja näyttää kuvat automaattisesti. Luotettavalle lähettäjälle voi olla eri ohjelmissa eri termejä, mutta yleensä tärkeintä on tulla lisätyksi osoitteistoon – silloin järjestelmä tietää, että kaikki, mikä tulee kyseisestä osoitteesta on OK.
Näin kirjeesi toimii ilman kuvia
Kirjoita kirjeen aihe ja pääsisältö tavallisena tekstinä. Kuvassa teksti näyttää tietysti kivemmalta, mutta jos kuva ei näykään, ei näy tekstikään. Silloin kirjeessäsi ei näytä olevan mitään sisältöä.
Hyvä aiherivi kertoo tärkeimmän. Aiherivin perusteella kirje tulee avatuksi, ja sen perusteella päätetään myös, kannattaako kuvat näyttää.
Laadi selkeitä linkkejä, jotka kehottavat toimintaan. Lukijasi pitää saada siirtymään ympäristöön, jota sinä hallitset, eli verkkosivuillesi. Siksi kirjeessä on oltava sekä selkeitä kuva- että tekstilinkkejä, jotka houkuttelevat klikkaamaan. Käytä sen verran aikaa, että keksit jotakin muuta kuin ”Klikkaa tätä” tai ”Lue lisää” – se kannattaa!
Kirjoita ALT-teksti kaikkiin kuviin. Teksti kertoo, mitä kuvassa on, vaikka kuva ei näkyisikään tai jos kirje jostain syystä luetaan näkövammaisten käyttämän puhesynteesin avulla.
Sovita kirje myös matkapuhelimeen
Sähköposti ja kuvat toimivat jokseenkin hyvin matkapuhelimissa ja muissa mobiililaitteissa. Tilanne on muuttunut paljon paremmaksi; vain muutama vuosi sitten oli aika hankalaa vastaanottaa sähköpostia puhelimen kautta. Tekniikka on kehittynyt huimasti, ei pelkästään puhelimien vaan koko mobiili-infrastruktuurin osalta – nykyisin rajoitettua kaistanleveyttä ei enää pidetä ongelmana.
Robin Sundving
Kyselyn tulos: Sosiaalinen media ei ole ainoa kuningas tiedon jakamisessa
– tästä selviää, miten eri ikäryhmissä jaetaan viestejä muille
Olet varmaan itsekin pohtinut asiaa monta kertaa. Miten ihmiset oikeastaan levittävät viestejä eteenpäin? Tekevätkö he sitä yleensä ollenkaan? Onko iällä merkitystä? Me teimme asiasta tutkimuksen. Tulokset olivat mielenkiintoisia.
Kysyimme seuraavaa: Miten yleensä kerrot internetissä lukemastasi asiasta ystävillesi? Tutkimukseen vastasi 1082 henkilöä ja vastaukset jaettiin ikäryhmiin 15-22, 23-35, 36-55, 56+.
Luonnollisesti olemme tietoisia siitä, että tämänkokoisen otoksen tilastollinen tarkkuus poikkeaa laajemman tutkimuksen tarkkuudesta. Eri ikäryhmien välillä oli kuitenkin niin merkittäviä eroja, että uskalsimme tehdä sen perusteella malleja.
Vastausvaihtoehdot olivat:
1. ”Kerro kaverille” -ruudun välityksellä
2. Jaa sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook, Twitter) -painikkeen avulla
3. Julkaisemalla itse linkin sosiaalisessa mediassa
4. Julkaisemalla itse linkin chat-ohjelmassa
5. Lähettämällä itse linkin eteenpäin sähköpostilla
6. Soittamalla
7. Tavatessani henkilön
8. Muulla tavoin
9. En anna vinkkejä kavereilleni
Voimmeko olla varmoja siitä, että ihmiset todella levittävät tietoa edelleen?
Oikeastaan ei ole mitenkään itsestään selvää, että ihmiset levittävät asioita eteenpäin. Asiaa voisi varmaan todistella sillä, että se on osa kulttuuriamme. Tutkimuksemme mukaan 92,6 % ihmisistä antaa internetissä näkemistään asioista vinkkejä ystävilleen. On siis erittäin mahdollista, että viestiäsi välitetään eteenpäin muille, jos toimit oikein.
Ja voittaja on …
Osaatko arvata, mikä vaihtoehdoista sai yhteensä eniten ääniä? ”Lähettämällä itse linkin eteenpäin sähköpostilla” voitti, sitä tapaa ilmoitti käyttävänsä 34,2 % vastaajista. Toiseksi tullut saattaakin sitten olla pieni yllätys. Toisen sijan vei nimittäin vaihtoehto, jota ilmoitti käyttävänsä 18,2 % vastaajista, ja se oli ”Tavatessani henkilön”. Emme siis vielä olekaan täysin digitaalisia.
Mielenkiintoisia näkökulmia ja poikkeamia
Sähköposti ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat siis yleisin tapa välittää eteenpäin internetistä löydettyjä asioita. Loput vastaukset jakautuivat muiden vaihtoehtojen kesken. Analyysimme on kuitenkin harhaanjohtava, jos jätämme ottamatta huomioon sen, että monet vastausvaihtoehdoista kuuluvat oikeastaan samaan kategoriaan.
Päätimme siksi laskea yhteen vaihtoehtojen 2-4 saamat vastaukset ja kutsua sitä luokkaa sosiaalisiksi medioiksi. Lisäksi laskimme yhteen vastaukset 1 ja 5 ja nimesimme luokan sähköpostiksi. Vaihtoehtoja 6 ja 7 päätimme kutsua offline-luokaksi. Tämän perusteella luvut näyttävät seuraavilta:
Sosiaaliset mediat: 17,5 %
Sähköposti: 43,4 %
Offline: 27,7 %
Käytetyin tapa on edelleen sähköposti. Myös toiselle sijalle päätynyt offline säilyttää paikkansa tälläkin laskutavalla. Mutta sosiaalisten medioiden osalta kuva selkenee, tällä laskutavalla huomataan, että myös sosiaalisten medioiden merkitys on suhteellisen tärkeä viestien välittämisessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että edelleen levitettävä materiaali on saattanut tulla levittäjälle eri teitä.
Vastaaja on esimerkiksi saattanut ensin tutustua johonkin asiaan sosiaalisten medioiden kautta ja levittänyt sitä sitten eteenpäin offline-tilanteissa, tai päinvastoin. Viestien levittämistiet ja niiden erilaiset tarkastelutavat kertovatkin enemmän siitä, että tilanne ei ole niin yksinkertainen.
Kun tarkastellaan vastauksia ikäryhmittäin, havaitaan, että sähköpostin merkitys vinkinantokanavana kasvaa vastaajien iän myötä. Sähköpostin käyttö näyttäisi liittyvän yhteen työelämään astumisen kanssa. Eli toisin sanoen, tapamme näyttäisivät muuttuvat samaan tahtiin tekemistemme kanssa. Asia saattaa tietenkin liittyä myös siihen, että sähköposti on ollut suosiossa pitempään kuin digitaaliset sosiaaliset mediat.
Tilastot muodostavat koko joukon kiinnostavia malleja. Miksi on niin, että sellaisten ihmisten osuus, jotka kertovat asioista ystävilleen tavatessaan heitä, itse asiassa vähentyy ihmisten iän myötä? Onko syynä kenties poistuminen työelämästä? Entä mikä mahtaa olla se ”muulla tavoin” -viestintätapa, jota 7,8 % kaikista yli 55-vuotiaista mieluiten käytti antaakseen ystävilleen vinkkejä internetissä olevista asioista? Tavallinen posti, tekstiviesti, multimediaviesti vaiko kenties savumerkit? Emme todellakaan tiedä.
Entä onko sähköposti sitten ykkönen kaikissa ikäryhmissä?
Ei ole, ja aikaisemman perusteella osaat jo varmaan arvata, mikä ikäluokka sieltä pistää silmään. 15–22-vuotiaathan siellä uivat vastavirtaan. Heidän ikäryhmässään sähköposti jää nimittäin vasta kolmannelle sijalle.
Silloinhan sosiaalisten medioiden luulisi olevan tärkein viestien edelleenvälittämisen väline näiden nuorten keskuudessa, eikö vain? Mutta asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen. Eniten vastauksia sai itse asiassa vastausvaihtoehto numero 7 (tavatessani henkilön). Analoginen vastausvaihtoehto vei siis ensimmäisen sijan juuri sen ikäluokan keskuudessa, jonka väitetään viettävän aikaansa enemmän netissä kuin poissa linjoilta.
Mutta emme toki saa unohtaa sitä tosiasiaa, mikä jo aiemmin mainittiin, eli vastausvaihtoehdoista moni voitaan lukea sosiaalisiin medioihin kuuluvaksi. Jos laskemme samaan luokkaan kuuluvat vaihtoehdot samalla tavalla yhteen kuin aiemmin, saamme tulokseksi seuraavat prosentit:
Sosiaaliset mediat: 39,2 %
Sähköposti: 22,3 %
Offline: 30 %
Eli kavereille annetaan vinkkejä internetissä nähdyistä asioista eniten juuri internetin välityksellä. Nuorten tavallisin vinkinantokanava internetissä on chat-ohjelmat. Mutta siitä huolimatta 30 % nuorista asettaa etusijalle muut kuin digitaaliset menetelmät.
Ratkaisevaa onkin löytää sopiva oman kohderyhmäsi mukainen viestintätapayhdistelmä
Käytä nyt tilaisuus hyväksesi ja paneudu markkinointiin tosissasi. Ajattele, mitä tässä artikkelissa kerrottiin, ja mieti, tarjoaako se sinulle uusia näkökulmia markkinointisi parantamiseen. Mikä ikäryhmä/mitkä ikäryhmät ovat kohderyhmäsi? Onko kyse miehistä vai naisista, vai kenties molemmista?
Edellisiin kysymyksiin antamasi vastaukset antavat jonkinlaista osviittaa siihen, miten sinun pitäisi jakaa ilmoittelukakkusi. Näyttäisikö jako eroavan nykyisestä? Jos kyllä, niin mitä se tarkoittaa?
Ehkä sinun pitäisi panostaa entistä enemmän sähköpostiin. Vaiko kenties vahvistaa sähköpostin ja sosiaalisten medioiden välistä sidosta?
Ja muista: Useimmat ihmiset haluavat kertoa kaverille.
Robin Sundving
Uusi, fiksumpi sähköpostilaatikko
Kysymys ei kuulu, tuleeko se, vaan milloin se tulee. Se tulee nyt: sähköpostin uusia lajittelutoimintoja käytetään yhä enemmän. Mitä tämä merkitsee sähköpostin uutiskirjeiden kannalta? Menevätkö vastaanottajat niin sekaisin, että määrittävät kaikki vähemmän kiinnostavat viestit roskapostiksi? Pilaako uusi teknologia sähköpostimarkkinoinnin vai avaako se kenties uusia mahdollisuuksia?
Uusia sähköpostisuodattimia ja Saapuneet-laatikon siivousratkaisuja syntyy kuin sieniä sateella. Alan jättiläiset, kuten Hotmail, Yahoo! ja Gmail ovat jo ottaneet askeleen tähän suuntaan. Uusien ratkaisujen tavoitteena on yksinkertaistaa asioita vastaanottajan kannalta; päättää jo etukäteen, mistä he ovat kiinnostuneita ja mistä eivät. Jos en halua vastaanottaa tuotetarjouksia, voin ohjata kaikki siihen liittyvät viestit omaan kansioonsa, eikä minun tarvitse enää koskaan nähdä niitä Saapuneet-laatikossa. Jos olen kyllästynyt johonkin yritykseen, määritän sen lähettämät viestit roskapostiksi ja unohdan koko asian. Onko tämä vain huono juttu sähköpostimarkkinoinnin kannalta?
Valaiseva esimerkki
Hyvä esimerkki on Gmailin uusi Priority inbox eli Tärkeät postit -postilaatikko. Se on enimmäkseen kaksinpeliä: vastaanottaja merkitsee itse, mikä on kiinnostavaa ja mikä vähemmän kiinnostavaa postia, ja suodatus tapahtuu sen mukaan. Jonkin ajan kuluttua Gmail kuitenkin oppii lajittelukaavan ja tajuaa, mikä on kiinnostavaa. Tulos on, että se minkä ohjelma arvioi kiinnostavimmaksi, sijoittuu ylimmäksi Saapuneet-laatikon erityiskentässä.
Kolme vinkkiä vastaiskuun
Ensijärkytyksestä selvittyämme tajuamme pian, että lajittelu avaa uusia mahdollisuuksia. Oikeastaan se tukee sähköpostimarkkinoinnin vahvoja puolia. Tässä kolme vinkkiä siihen, miten käännät Saapuneet-laatikoiden suodatukset omaksi eduksesi:
1. Asianmukaisuus, ajoitus ja vuorovaikutus
Tavoitteena on päästä kansioon, jota luetaan, ja tulla lajitelluksi kiinnostavaksi viestiksi. Pyri mahdollisimman asianmukaiseen sisältöön ja analysoi jatkuvasti, mikä aika on paras vastaanottajan huomion kiinnittämiseksi. Muuten viestisi voi hukkua massaan ja tulla lajitelluksi roskapostiksi.
Toinen menetelmä on luoda sisältöä, johon lukija palaa, ehkä jopa moneen kertaan. Esimerkkejä ovat erilaiset oppaat ja vinkkilistat. Koeta saada lukijat reagoimaan viestiisi ja toimimaan sen mukaan. Mitä enemmän he toimivat, sitä varmemmin viestisi tulkitaan laadukkaaksi. Houkuttelevat kuva- ja tekstilinkit yleensä lisäävät vuorovaikusta.
2. Tule lisätyksi luotettavien lähettäjien listalle
Tämä tulee koko ajan tärkeämmäksi. Jos vastaanottaja lisää sinut luotettavien listalle, viesteissäsi olevat kuvat näkyvät automaattisesti etkä päädy vähemmän tärkeiden viestien kansioon. Mikset kannustaisi lukijoitasi tähän? Pyydä heitä luokittelemaan viestisi kiinnostaviksi – siis jos ne ovat heidän mielestään sen arvoisia!
3. Panosta kunnolla ensimmäiseen viestiin
Näin riippumatta siitä, oletko uusi tulokas vai vanha konkari. On tietysti helpompaa, jos kuuluu jälkimmäisten joukkoon. Lähetysten taso kannattaa pitää korkeana alusta asti ja saavuttaa siten vastaanottajien luottamus. Jos et huolehdi laadusta, olet pian jossakin itsestään tyhjentyvässä kansiossa, jota ei koskaan lueta. Jos taas onnistut saavuttamaan luotettavan lähettäjän aseman, voit saada enemmän kannatusta kuin aikaisemmin.
Jos esimerkiksi edustat sisustustarvikkeiden verkkokauppaa, uutiskirjeesi voi sisältää sisustusvinkkejä, joiden ansiosta voit päätyä kodinsisustukselle omistettuun erikoiskansioon. Ajattele, mikä etu! Lukijasi voi käydä kansiossa ja lukea viestisi moneen kertaan.
Mitä tästä opimme?
Vaarana on päätyä sellaiseen kansioon, jota ei juuri koskaan avata. Toisaalta, on mahdollista päästä sellaiseen kansioon, missä saa osakseen erityishuomiota. Mitään suurta romahdusta ei tapahdu kunhan viestisi pysyvät laadukkaina. Jos toimit oikein, saatat peittää kilpailijasi kokonaan varjoosi. Älä pelkää uusia lajittelutoimintoja vaan ajattele, että nyt viestisi huomataan entistä paremmin ja niiden lukemiseen käytetään enemmän aikaa.
Anna Torkelstam
Sähköpostikoulu 4 – aiherivi
Sähköpostimarkkinoinnista kertovassa sarjassamme on nyt päästy asiaan, joka on yhteistä kaikille uutiskirjeille – se voi monesta tuntua vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, mutta saattaa itse asiassa ratkaista, avataanko viesti vai ei. Aika paneutua aiheriviin!
Aihe on yhtä kuin viestisi nimi. Se on ensimmäinen ja ainoa asia, jota vastaanottaja viestistäsi lähettäjän nimen lisäksi näkee. Aiherivin täytyy tiivistää viestin tai tarjouksen sisältö – ja saada vastaanottaja avaamaan viesti.
Moni saattaa ajatella, ettei aiherivillä ole merkitystä, tai jättää sen viimeiseksi ja kyhää sitten kaikessa kiireessä jotain kasaan. Mutta aiherivillä on suuri merkitys sähköpostilähetyksesi onnistumisen kannalta, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Tässä muutamia vinkkejä aiherivin koostamiseen!
Aiherivi on yksi viestin kolmesta peruskivestä
Lähettäjä, aiherivi ja lähetysajankohta. Nämä kolme asiaa ratkaisevat, avataanko viestisi. Vastaanottajan kannalta on tärkeää, että viesti tulee tutulta lähettäjältä ja että se saapuu ajankohtana, jolloin sen ehtii lukea. Mutta viestin lopullisesta kohtalosta päätettäessä juuri aiherivi voi ratkaista, avataanko viesti vai päätyykö se roskakoriin.
Onko aihe houkutteleva? Sisältääkö se hyvän tarjouksen? Herättääkö se uteliaisuuteni? Jos vastaus vähintään yhteen kysymyksistä on ”kyllä”, viestilläsi on hyvät mahdollisuudet tulla luetuksi.
Pituus – alle 50 merkkiä
Hyvä aiherivi on lyhyt. Ja lyhyellä tarkoitamme todella lyhyttä – välilyöntien kanssa alle 50 merkkiä. Opettele sanomaan asiat lyhyesti ja ytimekkäästi – monestakin syystä.
1. Lyhyt aiherivi luetaan yhdellä silmäyksellä. Et ole ainoa, jolta viestisi vastaanottaja saa sähköpostia, joten sinun on muotoiltava sanottavasi niin, että sen lukee ja ymmärtää nopeasti. Laita tärkein ensimmäiseksi. Kolme ensimmäistä sanaa luetaan tarkimmin.
2. Monet sähköpostiohjelmat katkaisevat pitkän aiherivin lopusta, erityisesti matkapuhelimissa. Vaikka aiherivisi olisi kuinka hyvä, siitä ei ole hyötyä, jos sitä ei pysty lukemaan. Kaikki 49 merkin jälkeen tuleva häviää, joten sano tärkein ensin.
3. Roskapostisuodatin ei pidä pitkistä aiheriveistä. Viestin perillemeno vaarantuu, jos aiherivin pituus ylittää 49 merkkiä.
Kerro sisällöstä – kehota toimintaan
Ota tavaksesi lukea otsikoita sanomalehdistä. Mieti, miten otsikon tekijä on työstänyt sanoja ja lauseita. Otsikot ovat usein nokkelia ja luovia, mutta melkein aina niistä saa helposti käsityksen siitä, mitä itse artikkelissa käsitellään. Otsikon tai aiherivin ei välttämättä tarvitse noudattaa kielenkäytön perinteitä tai olla kieliopillisesti täysin oikein – viestin välittäminen on tärkeintä.
Valitse sanasi harkiten – muista roskapostisuodatin
Roskapostisuodattimet soveltavat useita erilaisia tekniikoita roskapostin pääsyn estämiseksi vastaanottajien postilaatikoihin. Yksi tavallisimmista – ja yksinkertaisimmista – tekniikoista on tutkia aiherivejä ja etsiä niistä epäilyttäviä sanoja.
Kiinni jääminen on todennäköisintä lääketieteeseen ja rahoitukseen liittyvillä aloilla, mutta kyllä muutkin ovat vaarassa. Tämä voit tuntua sinusta epäoikeudenmukaiselta – mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että tarkoituksena on pysäyttää maailmanlaajuinen ilmiö, joka muodostaa todellisen uhkan koko tälle markkinointikanavalle. Roskapostisuodattimet eivät koskaan toimi täydellisesti, ja varmin tapa onkin tehdä viestille roskapostitesti ennen sen lähettämistä.
Testaa – tee split test
Miten saat tietää, toimiiko suunnittelemasi aiherivi? Yksi hyvä tapa on kirjoittaa kaksi tai kolme erilaista aiheriviä ja testata niitä toisiinsa nähden. Silloin onnistuminen ei jää vain arvailujen varaan – ja varmistat, että ainakin pääosa vastaanottajista saa parhaan aiherivin.
Kokeile esimerkiksi seuraavaa: Kirjoita kaksi erilaista aiheriviä ja lähetä kumpikin 5 prosentille postituslistasi vastaanottajista. Katso, kumman viestin avaamisprosentti oli suurempi, ja lähetä sitten se viesti lopuille 90 prosentille. Silloin tiedät, että 95 % vastaanottajista sai viestin, jonka aiherivi oli parempi.
Ajan mittaan opit kyllä tietämään, millaiset aiherivit toimivat parhaiten. Muista aina hyödyntää kaikki tilastot, joita saat – sieltä löytyy muutakin kiinnostavaa kuin avaamisprosentti!
Haluatko oppia vielä lisää?
Minun nimeni on Anna ja kirjoitin tämän artikkelin koska toimin Apsiksen koulutusvastaavana. Voimme auttaa sinua ja yritystäsi parantamaan sähköpostimarkkinointianne ja -viestintäänne.
Oletteko hiomassa tai muuttamassa nykyistä strategiaanne? Onko teillä tarvetta käydä kunnolla läpi Apsis Newsletter Pro, jotta löytäisitte sille vielä nykyistäkin tarkoituksenmukaisempaa käyttöä?
Älä enää epäröi, vaan ota yhteyttä aftersales@apsis.se
Joakim Bergmark
Miten teen houkuttelevan kutsun?
On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään ennen kuin lähetät vastaanottajillesi kutsun kyselytutkimukseen osallistumiseksi. Kutsu määrittää, saadaanko vastauksia paljon vai vähän. Ajattele sitä alkupalana. Varmista, että osallistujien ruokahalu kasvaa, ja että he ostavat sekä alku-, pää- että jälkiruoan.
Tekemällä kutsusta tyylikkään ja miellyttävän voit saada vastaajat osallistumaan ja vastaamaan tutkimukseesi. Heidän osallistumisensa on tärkeää, jotta saat mahdollisimman laajan kuvan tutkimuksen kohteesta. Pidä nämä asiat mielessäsi, kun muotoilet kutsua:
Kirjoita lyhyt kutsu
Kutsun täytyy olla lyhyt ja yksinkertainen. Kirjoita henkilökohtaisesti, helppolukuisesti ja innostavasti. Jos nimettömyys ei ole tärkeää, voit aloittaa kutsun kirjoittamalla Hei ja sitten lisätä vastaanottajan nimen (Hei Katri Hurskainen). Juoksevassa tekstissä vastaanottajaa on hyvä sinutella, ei teititellä. Se antaa henkilökohtaisen ja ystävällisen tunteen. Muista, että puhuttelet henkilöä.
Kirjoita kutsuun houkutteleva otsikko
Otsikon täytyy kertoa suoraan, mistä tutkimuksessa on kysymys. Tämä on erityisen tärkeää, kun tutkimus tehdään Internetin välityksellä. Vältä sanoja, joita voidaan pitää roskapostina. Kirjoita yrityksesi nimi otsikkoon, erityisesti Internet-tutkimuksissa.
Kerro, miksi tutkimus tehdään
Vastaajille on tärkeää tietää, miksi tutkimus tehdään ja mihin se johtaa. Jos tämä sanoma ei ole tarpeeksi selkeä, monet jättävät vastaamatta. Vastaajien on tunnettava, että heidän panoksensa johtaa johonkin, joka vaikuttaa heihin itseensä. Vastaanottajan ensimmäinen kysymys on usein: Kuinka tämä tutkimus luo arvoa minulle tulevaisuudessa?
Tähdennä, että tutkimus on lyhyt
Yleisesti ottaen olemme tottuneet siihen, että tutkimukset ovat pitkiä ja aikaavieviä. Siksi ne yleensä joutuvat roskakoriin. Tähdennä, että tutkimuksesi ei ole pitkä. Kerro vastaajille jo varhaisessa vaiheessa, että kyseessä on lyhyt tutkimus, johon vastaaminen kestää korkeintaan viisi minuuttia. Ole aina rehellinen ajan ja pituuden suhteen.
Anna vastaajille aina jotain takaisin
Vastaajilla on yhtä vähän aikaa kuin sinullakin. Anna heille jotakin takaisin palkinnoksi siitä, että he käyttävät aikaansa sinun auttamiseksesi. Kerro jo kutsussa, kuinka he hyötyvät tutkimukseen osallistumisesta. Ne, jotka vastaavat, voivat saada jonkin lahjan, alennusta seuraavasta ostoksesta tai muuta vastaavaa. Varmista, että erotat tarjouksen kyselyn vastauksista niin, että tutkimukseen voi osallistua nimettömästi, vaikka osallistuukin tarjoukseen. Lisätietoa nimettömyydestä löytyy luvusta 10.
Laita tutkimukselle päättymispäivä
Anna vastaajille päättymispäivä. Se luo selvän kehyksen tutkimukselle sekä käsityksen tutkimuksen laajuudesta.
Kerro, kuinka tulokset aiotaan julkistaa
Useimmat tutkimukseen osallistuvat haluavat tietää, kuinka ja milloin tulokset julkistetaan. Jos mahdollista, kerro tarkka päivämäärä. Anna mielellään mahdollisuus tutustua tuloksiin eri tavoin, kuten esimerkiksi kirjeitse, sähköpostitse tai verkkosivuston avulla.
Liitä mukaan yhteystiedot
Muista yhteystiedot! Se on ESOMAR:in (säätelee markkina- ja mielipidetutkimuksia) suositus ja sen ansiosta tutkimuksesi vaikuttaa vakavasti otettavammalta. Lisää sen yhteyshenkilön tiedot, joka on tutkimuksen takana. Anna mahdollisuus ottaa yhteyttä tähän henkilöön, jos vastaajilla on kysyttävää. Yritä välttää pelkkää osaston ja yrityksen nimeä allekirjoituksessa.
Salassapito ja nimettömyys
Kerro, missä ja miten vastauksia käytetään. Anna vastaajille mahdollisuus osallistua nimettöminä. Niiden, jotka eivät halua olla nimettömiä, täytyy tuntea itsensä varmaksi valinnassaan. Kerro asiakkaille myös, kuinka heidän henkilötietonsa tallennetaan. Loukkaamattomuus- ja nimettömyyssääntöjen sisällöstä kertominen on arvokas asia asiakkaille.
Ei kiitos tuleville tutkimuksille
Älä pakota vastaajia vastaanottamaan tulevia tutkimuksia. Anna heille sen sijaan mahdollisuus sanoa ei kiitos sellaiselle tarjoukselle. Anna asiakkaille mahdollisuus tehdä se verkkosivustollasi olevan lomakkeen avulla tai sähköpostikutsussa olevan linkin kautta.
Lopuksi, älä unohda sähköpostiviestin avauskertojen määrän perustavia menestystekijöitä:
• Lähetä kirjeesi oikeaan aikaan.
• Keksi houkutteleva otsikko.
• Muista maineesi viestin lähettäjänä.
Varmista myös, että kutsusi toimii kaikissa tavallisimmissa sähköpostiohjelmissa kuten Gmail, Hotmail, Outlook 2003 ja 2007, Lotus Notes ja muut. Kutsu, jota ei voi lukea tavallisimmilla sähköpostiohjelmilla, vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti vastausten määrään.
Yhteenveto
• Tee kutsusta mielenkiintoinen ja houkutteleva.
• Kerro tutkimuksen tarkoituksesta ja siitä, kuinka kauan se kestää.
• Ilmoita yhteystiedot.
• Muista kertoa nimettömyydestä.
• Testaa kutsusi eri sähköpostiohjelmissa ennen lähettämistä.
Anders Frankel
Sähköpostikoulu 2010 osa 2 – tilaajien hankkiminen
Erittäin karkeasti yksinkertaistettuna uutiskirjeen tehokkuutta voidaan kuvata yhdellä yksinkertaisella kaavalla: Vastaajien määrä kerrottuna sisällön laadulla ja merkityksellä. Sisällön tuottamisesta kerromme lisää myöhemmin tässä sarjassa, tällä kertaa keskitymme vastaanottajiin.
Ennen kuin perehdymme siihen, kuinka monta vastaanottajaa uutiskirjeellänne tai sähköpostimarkkinoinnillanne on, voidaan todeta yksi asia: useimpien uutiskirjeiden kaikki vastaanottajat eivät ole samanarvoisia. Poikkeuksena ovat uutiskirjeet, jotka rahoitetaan mainoksilla ja joille vuorostaan voidaan asettaa hinta vastaanottajien määrän mukaan.
Ajattele toisaalta tilaajaa, joka on mahdollinen asiakas ja joka saa uutiskirjeen edelleenlähetettynä joltakin, joka on suositellut sitä. Ajattele toisaalta vastaanottajaa, joka on joutunut lähetyslistalle, koska lähettäjä on ostanut osoitteen, eikä vastaanottajalla ole mitään yhteyttä lähettäjään. Ensimmäisessä tapauksessa meillä on hyvät mahdollisuudet saada uusi asiakas, toisessa tapauksessa vaara vahingoittaa yrityksen mainetta on paljon suurempi.
Markkinoijien, jotka haluavat tietää, mikä osa investoinneista tuo voittoa, ei kannata tilaajia hankittaessa laskea kuluja tilaajaa kohti. Jos työskentelet järjestelmällisesti tilaajien hankkimiseksi ja haluat olla varma siitä, että käytät budjetin oikein, sinun on harkittava asiaa uudelleen. Kirjaa ylös tietokantaan jokaisen tilaajan kohdalle, mikä toiminto sai tilaajan ilmoittautumaan. Sähköpostimarkkinointia arvioitaessa on tällöin mahdollista nähdä paitsi uutiskirjeen lähettämisen tulokset, myös tulokset toimintakohtaisesti, jolloin tulosta voi verrata toiminnan kustannuksiin.
Yllämainittu suunnitelma toimii todennäköisesti parhaiten, jos teet markkinointia kuluttajille tai monille yrityksille ja teet eri tyyppisiä kampanjoita tilaajien hankkimiseksi. Jos olet kärsivällinen (ja pidät tiukasti kiinni budjetista), suositusten kanssa työskenteleminen voi olla hyvä strategia. Samalla tavoin kuin tavallisessa tuotevalinnassa, työtoverin tai ystävän suositus on vahva kannustin tutustua johonkin uuteen, kuten esimerkiksi uutiskirjeeseen.
Suosittelun onnistuminen vaatii kaksi tekijää, joiden on oltava kunnossa: Sisältö, joka on vihjaamisen arvoinen, ja vastaanottaja, joka todella antaa vinkin. Myöhemmässä sähköpostikoulun jaksossa kerromme lisää, kuinka luot vihjaamisen arvoista sisältöä. Valitettavasti on melko hankalaa saada vastaanottajat välittämään uutiskirje eteenpäin. Voit tietenkin järjestää kilpailun ja saada kontaktin sekä vihjeen antajiin että vihjeen saajiin. Ongelmana on vain se, että vihjeen antaminen tapahtuu väärin perustein: kannustimena on elokuvalipun tai matkan voittaminen, eikä kiinnostus itse uutiskirjeen sisältöä kohtaan. Mutta kuten aikaisemmin kerrottiin: jos selvität, kuinka kilpailun kautta tilaajiksi ilmoittautuneet toimivat jälkeenpäin, saat selville, kuinka hyvin kilpailu todellisuudessa kannatti.
Helppo ja hyvä tapa auttaa vastaanottajia levittämään tietoa, josta he pitävät, on lisätä uutiskirjeeseen linkkejä, joista pääsee helposti kokonaan toiseen uutiskirjeeseen tai uutiskirjeen artikkeleihin. Tämän voi tehdä sähköpostin tai linkkien avulla, joista vastaanottajien on helppo jakaa sisältö sosiaalisten medioiden, kuten Facebookin tai Twitterin avulla. Nämä linkit näyttävät yleensä tältä:
Facebook-linkki vastaanottajan Web-versioon:
http://www.facebook.com/share.php?u=http://www.anp.se/newsletter/0/46435A4276484451477441445F43
Twitter-linkki vastaanottajan Web-versioon:
http://twitter.com/?status=http://www.anp.se/newsletter/0/46435A4276484451477441445F43
Sosiaalisten medioiden vaikutusvalta on suuri. Jos saat oikeat henkilöt jakamaan sisältösi, löydät varmasti sekä lukijoita että uusia tilaajia. Voi olla mahdollista, että uutiskirjeesi tilaaja välittää sisällön kaikille kontakteilleen. Muista siis, että tilaamisen täytyy olla helppoa uutiskirjeen nähneelle henkilölle.
Muuta huomioitavaa, kun aiot hankkia tilaajia uutiskirjeelle:
Varmista, että uutiskirjeen tilauslomake on selvästi näkyvillä kotisivuillasi (ja mieluiten kaikilla sivuilla!). Älä piilota sitä alasivulle.
Selkeät toimintaperiaatteet vastaanottajien osoitetietojen käsittelystä ja esimerkki aikaisemmasta uutiskirjeestä helpottavat vastaanottajia tekemään päätöksensä.
Älä pyydä muita tietoja kuin välttämättömimmät, muutoin voit pelotella tilaajat pois.
Älä unohda myydä uutiskirjettä myös organisaatiosi sisällä. Pyydä henkilökuntaa kysymään asiakkailta ja muilta yhteyksiltä lupa lähettää heille uutiskirje. Tällä tavoin saat yhteyden moniin ihmisiin, joista voi tulla tilaajia. Tätä prosessia voi tehostaa lähettämällä uutiskirjeen sen yhteyshenkilön tai toimiston nimissä, joka on vastuussa asiakkaasta. Sähköpostimarkkinoinnin vaikutus ja hyöty ovat tällöin vieläkin huomattavammat.
Sähköpostikoulun seuraavassa osassa annetaan vinkkejä siihen, kuinka löydät oikean ajankohdan sähköpostilähetyksille. Jos et vielä tilaa Apsiksen uutiskirjettä, voit tehdä sen tästä.
Onko sinulla omakohtaisia vinkkejä siitä, kuinka uutiskirjeille saadaan tilaajia, tai mielenkiintoisia kokemuksia lähetysajoista? Ota yhteyttä: anders.frankel(a)apsis.com. On aina mielenkiitoista oppia teiltä, joilla on käytännön kokemuksia asiasta!
Andreas Ferm
Lue roskapostia ja opi kirjoittamaan hyviä aiherivejä
Minulla on sähköpostiosoite, joka joskus on “kaapattu”. Joku on urkkinut tietoonsa osoitteen ja todennäköisesti myynyt sen yhdelle tai useammalle roskapostin lähettäjälle. Siitä syystä saan päivässä 100–200 roskapostiviestiä.
Tämä ei kuitenkaan ole mikään katastrofi. Ensinnäkin kyseessä ei ole varsinainen sähköpostiosoitteeni, ja toisekseen roskapostisuodattimeni pystyy poistamaan roskapostia, ennen kuin edes näen sitä. Joskus kurkistan roskakoriin vähän peloissani siitä, että jotakin tärkeää on joutunut sinne (niin ei käy koskaan), mutta ennen kaikkea olen utelias. Kaksisataa kirjettä päivässä osoittaa melkoista sinnikkyyttä.
Mitä roskaposteissa sitten oikein lukee? Suurin osa jää arvoitukseksi, koska en osaa venäjää. Noin puolet roskapostista on kirjoitettu kirjaimilla, joiden oletan olevan kyrillisiä. Loppuosasta löytyy aika paljon hyviä ideoita. Hetkinen. Voiko roskapostin lukemisesta todella oppia jotakin?
Kyllä, suurimmassa osassa on kysymys negatiivisista opetuksista. Roskaposti on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka ei pidä toimia:
• lähettää ilman vastaanottajan lupaa
• lähettää tuntemattomasta osoitteesta
• lähettää aivan liian usein
• kirjoittaa kielellä, jota vastaanottaja ei ymmärrä.
Voit myös oppia paljon hyvien otsikoiden kirjoittamisesta sekä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Kokeile ja käy roskakorisi läpi aina silloin tällöin, niin saat hyviä ideoita!
Kiinnostava otsikko
Usein roskapostin lähettäjä osaa kirjoittaa viestinsä myyvällä tavalla. Tässä muutamia esimerkkejä otsikoista, jotka ovat olleet saamissani viesteissä:
”High-quality copies of Swiss watches.”
Laiton ja sopimaton, mutta suoraan sanottu.
“You have a new personal message.”
Henkilökohtaisuus on hyvä asia. Vaikka ymmärränkin, että tämä roskapostiviesti on niin persoonaton kuin mahdollista, lähettäjä on ymmärtänyt, mistä on kysymys: Haluamme viestejä, jotka on suunnattu meille yksilöinä. Silloin reagoimme.
”Tunti aikaa voittaa niin paljon rahaa kuin mahdollista.”
Kummallinen lause tosiaankin, mutta se vangitsee katseemme.
Tarkoituksena on herättää mielenkiintomme ja erottua joukosta, ja siinä roskapostin lähettäjät onnistuvat. Sen jälkeen he todennäköisesti epäonnistuvat kaikessa muussa. Jos onnistut yhdistämään luovan otsikon ja vakavastiotettavan, mielenkiintoisen sisällön, uutiskirjeesi erottuu joukosta ja mahdollisuudet siihen, että uutiskirjeesi luetaan, kasvavat.
Otsikon ja lähettäjän yhdistelmä
Esimerkiksi otsikko ”Bottle of cognac from 1788 and more up for grabs at Paris auction” kuulostaa kiinnostavalta. Sen jälkeen asia kuitenkin pilataan lähettäjällä, jonka nimi on ”Approved VIAGRA® Store”. Siitä aavistaa jo jotain pahaa. Muista, että hyvää otsikkoa täytyy täydentää uskottavalla lähettäjällä. Usein yrityksen nimi toimii hyvin joko yksin tai yhdessä muutaman selittävän sanan kanssa, kuten “Apsiksen uutiskirje”.
Kolme huomioitavaa asiaa:
• Otsikot, jotka edustavat arvoa jossakin muodossa, avataan useammin.
• Etunimen käyttö otsikkossa on vanhentunut tapa, jota osoitteita varastaneet roskapostin lähettäjät väärinkäyttävät. Heidän kömpelö tapansa liittää nimi tai koko osoite otsikkoon ei enää ole hyvä ajatus. Nimen liittäminen itse kirjeeseen on sitä vastoin hyvä tapa tehdä kirjeistäsi henkilökohtaisempia.
• Roskapostien otsikot ovat huomattavasti suorempia ja kekseliäämpiä. On olemassa vaara, että lainmukaisista markkinoijista tulee tylsempiä siitä syystä, että heitä ei pidettäisi roskapostin lähettäjinä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tylsä otsikko on tylsä otsikko. Ei sen enempää eikä vähempää. Sinun, joka haluat kokeilla, on hyvä testata otsikkoasi järjestelmällisesti. Testaa kaksi eri otsikkoa rajatulla määrällä vastaanottajia, mittaa, kumpi toimii parhaiten, ja käytä sitä lopuille vastaanottajille.
Andreas Ferm
Luo sähköpostimarkkinoinnin varasuunnitelma
Mitä jos katoat? Tai joudut olemaan pitkään poissa? Miten työsi kävisi ja kuinka muut ratkaisisivat työtehtäväsi?
Me kaikki mietimme tätä silloin tällöin. Se on monella tapaa mielenkiintoinen ajatusharjoitus, jonka avulla voi varmistaa, että rutiinit ovat kunnossa.
Harjoituksesta on monia variaatioita, joista jotkut tuntuvat julmilta, kuten mitä tapahtuu, jos jäät auton alle, ja jotkut taas enemmän unelmilta: mitä tapahtuu, jos voitat päävoiton lotossa?
Silloin voi tehdä mitä haluaa, mutta pointti on se, että aina kannattaa istua alas sen verran, että miettii rauhassa, miten työnsä tekee ja miten joku muu voisi tehdä saman.
Todellisuudessa ei tarvitse tapahtua mitään radikaalia – rutiinien rikkoutumiseen ja suunnitelmien romuttumiseen voi riittää, että saa pahan flunssan.
Sähköpostimarkkinointi on tärkeä osa monien yritysten markkinointiviestintää, mutta yleensä vain harva henkilö yrityksessä tietää, miten se käytännössä tehdään. Yritykseen syntyy näin helposti haavoittuvuus, ja sähköpostilähetyksistä vastaava henkilö voi helposti joutua tiukkaan tilanteeseen.
Muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä voit varmistaa, että sähköpostimarkkinointi toimii, vaikkei kaikki menisikään aivan suunnitelmiesi mukaan. Tämä on halpa vakuutus, joka kaupan päällisiksi helpottaa päivittäistä työtäsi.
Arkistointi – ovatko aiemmat viestit järkevästi tallessa?
On tärkeää voida palata valmiiseen aineistoon ja tarkistaa, mitä aiemmin on tehty; koska pyörää ei kannata keksiä aina vain uudelleen ja koska toisaalta itseään ei ole hyvä suotta toistaa.
• Tulosta kaikki lähettämäsi uutiskirjeet ja kuvat verkkosivuista, joille niistä on linkattu.
• Kirjoita lyhyt yhteenveto siitä, mikä on toiminut aiemmin ja miksi.
• Tulosta ja tallenna lähetysraportit ja verkkosivujen tilastot ja selvitä ne sillä tavalla, että ne ovat ymmärrettävissä, jos vaikka seurantajärjestelmä vaihtuu.
Ajattelutapa – ovatko suunnittelu ja ideat muiden käytettävissä?
Suosittelemme usein sähköpostimarkkinoinnin suunnittelua. Kannattaa asettaa selkeät tavoitteet ja luoda järjestelmällinen työtapa.
• Suunnittele mieluiten muutama kuukausi etukäteen. Se helpottaa työnkulkua kaikilla tasoilla.
• Viesti sähköpostimarkkinoinnin tavoitteet sisäisesti, jotta mahdollisimman moni tulee osalliseksi niiden saavuttamisesta.
• Varmista, että sähköpostimarkkinointi on kiinteä osa markkinointia, ei mikään sivuasia.
Käsityö – osaako joku muukin käytännön asiat?
Onko ketään muuta, joka osaa hoitaa homman ihan käytännössä? Onko joku, joka osaa luoda uutiskirjeen, käsitellä kuvat, määrittää lähetyksen ja analysoida tulokset? Vai kaatuuko koko prosessi, jos yksi ihminen ei ole käytettävissä?
• Varmista, että sähköpostijärjestelmän sisäänkirjautumistiedot ja sen valvojan yhteystiedot ovat käytettävissä.
• Yrityksessä voi olla yksi ’asiantuntija’, mutta varmista, että perustiedot on usealla henkilöllä.
• Viesti tuloksista sisäisesti, jotta mahdollisimman moni huomaa, millaisia mahdollisuuksia sähköpostimarkkinointi tarjoaa.
Andreas Ferm
Sähköpostikoulu, osa 3: lähetysajankohta
Aiemmissa sähköpostikoulun artikkeleissa on kerrottu uutiskirjeen suunnittelusta ja tilaajien hankkimisesta. Nyt on aika syventyä seuraavaan tärkeään asiaan: lähetysajankohdan valitsemiseen.
Siihen, avataanko sähköpostiviesti vai ei, vaikuttavat eniten lähettäjä, aihe ja ajankohta. Vastaanottajan tulee tuntea viestin lähettäjä ja luottaa tähän. Aiherivin tulee olla kiinnostava, ja sen on houkuteltava lukemaan. Lähetysajankohdan tulee olla sellainen, ettei viesti huku satojen muiden joukkoon.
Mitä väliä sillä on?
Usein kysytään, onko mitään väliä, milloin sähköpostiviestin lähettää. Eikö viestit lueta silloin, kun siihen on aikaa? Valitettavasti niin ei nykypäivänä enää ole.
Monet ihmiset saavat joka päivä satoja sähköpostiviestejä. Silloin ei voi kaikessa rauhassa valita, mitkä herkkupalat valitsee luettavakseen vaan pitää päättää nopeasti. Jos viesti aamulla odottaa vuoroaan 50 muun joukossa, se lajitellaan helposti roskakoriin eikä sitä koskaan lueta. Mutta jos saat vastaanottajan kiinnittämään huomiota viestiisi, kun hän on työn touhussa, viestisi tulee paljon todennäköisemmin luetuksi ja vastaanottaja myös toimii sen mukaan.
Tekemämme testit osoittavat, että viestien avaamisessa voi olla jopa 20 prosentin eroja sen mukaan, mikä viikonpäivä sattuu olemaan: tiistai, keskiviikko vai torstai. Myyntikirjeiden osalta ero voi olla yli 30 prosenttia. Sopivimman lähetysajankohdan selvittäminen todella kannattaa.
Viikonpäivä
Arki vai pyhä? Parhaista lähetyspäivistä on olemassa suosituksia, joista on tullut miltei sääntöjä.
Maanantaita pidetään huonona päivänä, koska suurimmalla osalla toimistossa työskentelevistä on kädet täynnä tekemistä, kun he palaavat viikonlopun vietosta. Perjantaisin ajatellaan jo viikonloppua, ja ellei kyseessä ole tarjous joka koskee nimenomaan lauantaita tai sunnuntaita, sitä ei kannata lähettää perjantaina. Näin jää jäljelle tiistai, keskiviikko ja torstai.
Mutta ei se ihan näin tiukkaa ole. Sääntöjä ei oikeasti ole olemassa. Voi olla parempi uskaltaa lähettää viesti silloin, kun kukaan muu ei sitä tee.
Kellonaika
Aamulla, illalla vai kenties lounasaikaan? Mieti mitä olet tarjoamassa ja missä tilanteessa vastaanottajasi milläkin hetkellä ovat. Jos olet myymässä vapaa-ajan tuotetta, on ehkä paras lähettää viesti virka-ajan ulkopuolella. Työhön liittyvät tarjoukset taas voi olla paras lähettää silloin, kun vastaanottajat todennäköisimmin istuvat tietokoneidensa äärellä työpaikalla.
Maiden välillä voi olla suuriakin eroja. Jos lähetät viestin Tanskaan tai Norjaan, kannattaa muistaa, että naapurimaissa voi olla erilaiset lounastavat. Monet syövät pikalounaan näyttöruudun edessä, jolloin kannattaa ehkä kokeilla lähettää viesti juuri ennen lounasta, jotta vastaanottajalla on jotakin lueskeltavaa voileipänsä kyytipojaksi.
Testaus ja kohdentaminen
Menestyksen avain on lähetysten testaaminen ja vastaanottajien reaktioista oppiminen.
Onnistut todennäköisemmin, jos testaat lähettämistä ensin pienellä joukolla vastaanottajia. Testilähetyksen raporteista ja tilastoista näet, miten viesti meni perille. Kokeile myös lähetyksen segmentoimista: jaa vastaanottajaluettelo osiin ja lähetä viesti kolmena eri ajankohtana, esimerkiksi kolmena eri päivänä, ja vertaa sitten tuloksia.
Voit testata myös tutkimalla verkkosivustosi kävijätilastoja; niistä näet, milloin kävijöitä on eniten; siihen aikaan ihmiset ovat kiinnostuneimpia yrityksestäsi.
Käsityksen sopivista lähetysajoista voi saada myös lähetysraporteista; tutki, avaavatko eri vastaanottajaryhmät viestit eri aikoihin. Voi olla, että “yksityisissä” osoitteissa, kuten Hotmail- ja Gmail-osoitteissa, avataan viestit yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Eri ikäiset ihmiset taas saattavat lukea sähköpostinsa eri aikoihin. Jos havaitset selkeän kaavan, lähetä viesti eri vastaanottajaryhmille eri aikoihin.
Andreas Ferm
Totta ja tarua sähköpostimarkkinoinnista
Suosittu tv-ohjelma Myytinmurtajat tutkii, onko monissa urbaanilegendoissa jotain perää. Useimmiten myytti on vain myytti – mutta toisinaan tarinat sisältävät myös totuuden jyvän.
Sähköpostiin liittyy paljon myyttejä ja puolitotuuksia. Tarkastelemme niistä tavallisimpia ja yritämme selvittää, pitävätkö ne paikkansa. Mikä oikeastaan on totta ja tarua sähköpostimarkkinoinnista?
Myytti 1: Sähköposti on kuollut tai ainakin kuoleva tapa
Sähköposti on julistettu kuolleeksi monta kertaa – ja yhtä monta kertaa se on herännyt taas eloon. Joka kerta, kun jokin uusi viestintäkanava syntyy, julistetaan selkeään sävyyn, että sähköposti tulee katoamaan – ja joka kerta se kuitenkin jää henkiin itsestään selvänä osana päivittäistä elämäämme. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sellaisten ihmisten määrä, joilla on pääsy internetiin ja jotka normaalisti käyttävät sähköpostia päivittäin, nousi 15 %:lla vuodesta 2002 vuoteen 2008. Tämä siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – että sosiaalisten medioiden perustaminen ja läpimurto osui juuri tälle ajanjaksolle.
Myytti 2: Henkilökohtainen sähköpostiviesti ei ole vaivan arvoinen – lähetetään kaikille samanlainen
Segmentointi, suodatus, personalisointi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta juuri tässä tapauksessa niitä kutakin käytetään erittäin harvoin. Monet sähköpostimarkkinoijat lähettävät saman viestin kaikille vastaanottajille sen sijaan, että hyödyntäisivät tietojaan vastaanottajan asuinpaikasta, iästä tai aiemmista ostoista.
Mutta kannattaisiko niin kuitenkin tehdä? Onko se vaivan arvoista? Kyllä, ehdottomasti! Yleispätevistä uutiskirjeistä – siis uutiskirjeistä, joita ei ole millään tavoin segmentoitu – avataan keskimäärin 26 %, kun taas tapahtumaviesteistä – jotka ovat erittäin henkilökohtaisia – avataan 70 %. Mitä henkilökohtaisemman ja olennaisemman viestistäsi teet, sitä suurempi osuus vastaanottajista avaa sen.
Myytti 3: Jos homma toimii – lähetä enemmän viestejä!
Usein ajatellaan, että täytyy takoa kun rauta on kuumaa. Sanotaan vaikka, että lähetät kerran kuukaudessa viestin, jonka perusteella myyt 2500 euron arvosta tavaraa. Se on hyvä tulos – mutta ehkä voisi mennä vielä paremminkin? Kaiken logiikan mukaan kahden kuukausittaisen viestin pitäisi tuplata myynti? Ja jos lähetät viestin kerran viikossa, voinet nostaa myynnin 10000 euroon?
Ei, ei oikeastaan. On olemassa taitekohta, ja tilastoistasi näet selvästi, kun se on sinun viestisi osalta saavutettu. Kokeilematta on kuitenkin vaikea tietää, missä kohtaa taitekohta on. Älä siis arkaile lähettää sähköpostia, kunhan se vaan on olennaista. Harkitse kuitenkin tarkkaan, mitä lähetät ja kuinka usein.
Myytti 4: Sisäinen testaus riittää hyvin
Kun viestisi on valmis, lähetät sen muutamalle työtoverillesi, jotka varmistavat, että kaikki näyttää hyvältä. Sitten viestin voikin jo lähettää kohderyhmälle! Sehän riittää hyvin?
Juu, siltä se usein käytännössä näyttää. Todella hyvän tuloksen saavuttaminen edellyttää kuitenkin muunlaista testausta. Jotta testaustulos olisi luotettava, sinun on testattava viesti joukolla postituslistasi vastaanottajia. Yksi kätevä tapa on suorittaa ns. split test, jossa lähetät kahta tai useampaa versiota samasta viestistä pienelle osalle postituslistasi vastaanottajia. Silloin näet, mikä viesti antaa parhaan tuloksen.
Myytti 5: Mitä enemmän vastaanottajia sitä parempi tulos
Ajatus siitä, että viestin lähettäminen entistä useammalle vastaanottajalle antaa paremman tuloksen, muistuttaa ajatusta, jonka mukaan viestien lähettäminen tiheämmällä aikavälillä antaa parempia tuloksia. On jossain määrin loogista ajatella, että viestin lähettäminen 20.000 vastaanottajalle 10.000 sijaan antaisi tuplahyödyn. Mutta tulos on harvoin näin suoraviivainen. Usein viestin avaamisprosentti heikkenee samaan tahtiin kun vastaanottajien määrä kasvaa.
Onko monista vastaanottajista siis haittaa? Ei, ei tietenkään. Sinun on silloin kuitenkin mietittävä tarkkaan ja pyrittävä tarjoamaan jokaiselle vastaanottajalle jotain, josta hän todella on kiinnostunut. Aiemmin puhuttiin olennaisuuksista – mitä henkilökohtaisempi pystyt olemaan, sitä suuremmat ovat mahdollisuutesi onnistua. Kiinnostavaa ei ole vastaanottajien määrä, vaan se, kuinka hyvin pystyt kommunikoimaan jokaisen yksittäisen vastaanottajan kanssa.
Myytti 6: Sähköpostia ei saa missään tapauksessa lähettää viikonloppuisin
Mikä oikeastaan on paras mahdollinen lähetysaika? Onko parempi lähettää viestit viikon alussa, keskellä tai lopulla; entä onko iltapäivä parempi kuin aamupäivä? Parhaat kellonajat ja viikonpäivät vaihtelevat aloittain, mutta yleisesti ottaen viikon keskivaiheilla lähetetyt viestit avataan useammin kuin muut. Näinä päivinä näköjään myös lähetetään eniten viestejä.
Viikonloppuisin sen sijaan on hiljaista, sillä silloin ei puuhastella sähköpostimarkkinoinnin parissa. Vai pitäisikö kuitenkin? Monet nimittäin lukevat sähköpostiaan myös vapaa-ajalla. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 34 % ihmisistä lukee työsähköpostinsa myös lomilla – ja varmasti vähintään yhtä moni tekee niin viikonloppuisin. Joskus on vaan parasta lähettää viesti viikonloppuna – sillä silloin on vähemmän muita viestejä kilpailemassa vastaanottajan huomiosta!
Myytti 7: Sanaa “ilmainen” ei saa koskaan käyttää.
Ilmainen-sanan käyttö markkinointiyhteyksissä on usein vähän kinkkinen juttu. Mutta vielä kinkkisempää se on sähköpostimarkkinoinnissa – siinä on nimittäin vaarana, että viestisi päätyy roskapostikansioon.
Totta vai tarua? Ehkä vähän muunnettua totuutta. Monet roskapostisuodattimet tarkistavat viestit ja nostavat varoituslipun, jos viestissä on joku väärä sana – ja niistä sanoista muodostuu melko pitkä lista. Arkoja sanoja ovat mm. ”ilmainen”-tyyppiset sanat, reseptilääkkeiden nimet tai sanat, joilla on jotain tekemistä rahoituspalvelujen kanssa.
On siis täysin mahdollista, että viestisi perillemeno voi vaarantua, jos käytät tällaisia sanoja – mutta samalla täytyy kuitenkin muistaa, että sanoihin perustuva suodatus on vain yksi monista roskapostisuodattimien käyttämistä keinoista. Sanoja tarkastellaan asiayhteydessä, ja jos viestissä ele mitään muuta seulaan jäävää, ei ole kovin todennäköistä, että sen perille meno estetään.
Lyhyesti sanottua: jos otat sähköpostimarkkinoinnin tosissasi, sinulla on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistua siinä. Ota tavaksi testata viestisi tavallisimpien roskapostisuodattimien varalta, niin tiedät että olet varmalla pohjalla.