Miksi jaamme asioita eteenpäin internetissä?

Kirjoittanut APSIS

2015-01-12

Olemme joissakin aiemmissa artikkeleissamme jo esitelleet tutkimustuloksia siitä, miten jaamme asioita eteenpäin ja mistä edelleen jaettavat viestit ovat peräisin. Vuonna 2010 teimme joukon tutkimuksia väestöllisesti edustavalla joukolla ruotsalaisia. Vuonna 2011 toteutimme CINT-tutkimuksen Pohjoismaissa.

Miten asia siis on? Mistä syistä me jaamme asioita edelleen ja voiko niistä tehdä esimerkiksi eri ikäryhmiin tai sukupuoleen perustuvia päätelmiä?

Esitimme (syksyllä 2010) kysymyksen ”Miksi jaat asioita eteenpäin internetissä”. Vastaus ei ollut avoin, vaan vastaajille tarjottiin kahdeksan vastausvaihtoehtoa.

Asioiden eteenpäin jakamisen syy riippuu pitkälti iästä

Ikäryhmissä 15–22 ja 23–35 hauskuus on tärkein syy, minkä vuoksi jaamme jotain edelleen internetissä. Uutisarvokin on mukana kuvassa, mutta se tulee kaukana hauskuuden perässä.

Kenttä tasoittuu vasta 36–55-vuotiaiden ikäryhmässä. Tähän ryhmään kuuluu toisaalta myös suurempi joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan lähetä asioita edelleen. Mutta kiinnostavuudesta ja uutisarvosta on tullut suositumpi peruste edelleen lähettämiselle. Edelleen lähettämisen perusteena hauskuus saa vanhimmassa ikäryhmässä väistyä uutisarvon tieltä. Vähän sen perässä horjuu ”kiinnostavuus”. Tässä ikäryhmässä on kaikista ryhmistä eniten niitä, jotka eivät jaa viestejä edelleen.

Koko totuus ei luonnollisesti ole vielä tässä, koska päätimme käyttää tutkimuksessa kiinteitä vastausvaihtoehtoja. Luonnollisesti on olemassa muitakin mahdollisia syitä siihen, miksi ihmiset päättävät lähettää viestejä edelleen. Voihan olla vaikka niin, että asioita edelleen jakava hyötyy siitä jotenkin, esim. bonuspisteinä, rahana tai muina hyvityksinä. Mutta tulosten tarkastelu antaa kuitenkin hyvän sormituntuman tilanteesta, ja yhdessä muiden tutkimusten avulla kokoamiemme tilastojen kanssa se antaa jo hyvän perustan kohderyhmiesi ymmärtämiselle.

Onko syytä spekuloida itsesensuurin mahdollisuutta?

Email e-post personliga varumärkenKun esitetään kysymys, miksi ihmiset jakavat asioita edelleen, on luonnollisesti pohdittava myös vastausten luotettavuutta. Antamiamme vastausvaihtoja voi kaikkia pitää tunnepohjaisina. Sensuroivatko vastaajat kenties omia vastauksiaan? Tuon tuostakin eri artikkeleissa ja tutkimuksissa huomautetaan, että ihmisillä on tapana kertoa toisille asioista tavalla, joka parantaa heidän omakuvaansa ja ympäristön heistä muodostamaa käsitystä.

Onko niiden osuus, jotka käyttävät asioiden jakamista pääasiassa oman maineensa parantamiseen, todellakin näin alhainen? Onko kenties niin, että teemme niin asiaa sen kummemmin miettimättä – että oman maineen parantaminen on motiivi, joka piilee aina taustalla? Onko kenties niin, että tietoisuus on vasta heräämässä ja että keskustelu henkilökohtaisista tavaramerkeistä sosiaalisissa medioissa ei ole vielä lyönyt itseään läpi? Olisimmeko saaneet muita, vakuuttavampia vastauksia, jos olisimme muotoilleet kysymyksen eri tavalla, ja tutkineet, ajatteleeko viestejä edelleen lähettävä sitä, millaiseksi muut ihmiset hänet mieltävät, jos hän jakaa edelleen tiettyä asiaa?

Oman brändin merkityksen kasvu internetissä?

Tilastoista käy ilmi yksi mielenkiintoinen seikka. Samalla kun kaikista ikäryhmistä vain alle 1 % pitää maineen parantamista suurimpana syynä asioiden edelleen lähettämiseen, on kuitenkin yksi luokka, joka pistää silmään. 15–22-vuotiaista 3,6 % vastaa, että heillä suurin peruste viestien edelleen lähettämiselle on oman maineen parantaminen. Kysymys kuuluukin, onko tämä ikäkysymys, vai kenties alku trendille, joka jää elämään kyseiseen sukupolveen ja vaikuttaa ja ehkä jopa vahvistuu nuorempien sukupolvien keskuudessa.

Henkilön maineen tai henkilökohtaisen brändin internetissä luulisi korreloivan sen kanssa, kuinka tärkeänä hän internetiä pitää ja kuinka suuren arvon hän sille antaa. Millä sijalla joku asia ihmisen tärkeysjärjestyksessä on, näkyy muun muassa siinä, kuinka paljon aikaa hän siihen kuluttaa.

Vuonna 2010 tekemämme tutkimuksen mukaan 76 % 15–22-vuotiaista nuorista viettää yli tunnin päivässä sosiaalisissa medioissa. 23–35-vuotiaiden ikäryhmässä näin tekee enää 57 %, 36–55-vuotiaista vain 34 % ja vanhimman ikäryhmän edustajista 30 %. Kiinnostavaa on, että kokonaiset 21 % nuorimmasta ikäryhmästä myöntää viettävänsä päivittäin 3–4 tuntia sosiaalisissa medioissa.

Kun tarkastelemme Apsiksen sähköpostibarometria 2011, näemme sen sosiaalisia medioita käsittelevästä osasta 2, miten laajalle levinnyttä sosiaalisten medioiden käyttö nuorimmissa ikäryhmissä on. Facebookin, chatien, blogien, foorumien ja yhteisöjen käyttö on suurinta kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (alle 15-vuotiailla ja 15–22-vuotiailla).