Opi hyödyntämään ajoitusta ja uutisarvoa sähköposteissasi – Osa 1

Kirjoittanut APSIS

2015-01-12

Jos osallistuit johonkin aamiaisseminaareistamme keväällä 2011, saatat muistaa, kun puhuin muun muassa ajoituksesta, tilanteesta ja ajankohtaisuudesta sähköpostin yhteydessä.

Tämä kaksiosainen artikkelisarja perustuu luentoni eri osiin, ja sen tarkoitus on virkistää muistiasi ja antaa sinulle uusia ideoita sähköpostilähetyksiin.

Aluksi haluaisin sinun ajattelevan itseäsi seuraavassa tilanteessa: Istut myyntiosastolla ja kuuntelet, kun yksi kollegoistasi vastaa puhelimeen.

Myyjä: ”Hei, miten voin auttaa sinua”?

Mahdollinen asiakas: Hei, soitan yrityksestä x ja olemme kiinnostuneita yrityksestänne ja tarjoamastanne tuotteesta.

Myyjä: Ok. Kiitos soitostasi, se on nyt kirjattu ylös. Kuulemiin.

Nyt luultavasti ajattelet, että tilannehan on ihan järjenvastainen. Ja niin se tietysti onkin. Mutta tosiasia on, että monet yritykset ja organisaatiot tekevät juuri tällaisia virheitä. Eivät ehkä puhelinmyynnissä, mutta sähköpostilistojensa tervetuloviesteissään kylläkin kerta toisensa jälkeen – aina kun saavat uuden uutiskirjetilaajan. Useimmiten tervetuloviesti näyttää seuraavalta:

Aivan kuin laukoisit ohi tyhjästä maalista

Nyt haluan sinun heittävän arvauksen. Otetaan kaksi saman yrityksen lähettämää sähköpostiviestiä. Ensimmäisen avaamisprosentti on 67 %, toisen vain 22 %. Osaatko arvata, minkä tyyppisistä viesteistä on kyse?

Alhaisemman avaamisprosentin saanut viesti on tavallinen uutiskirje. 67 % avaamisprosenttiin yltänyt viesti taas on uusille uutiskirjeen tilaajille lähetetty tervetuloviesti. eMarketeer.comin ja bazaarvoice.comin kaltaisten lähteiden mukaan reaaliaikaisen tervetulokirjeen avaamisprosentti on kolminkertainen uutiskirjeeseen nähden. Verratessa lukuja on helppo laskea, kuinka metsään menet, jos tervetulokirjeesi näyttää samalta, kuin edellisessä kuvassa. Aivan kuin laukoisit pallon tyhjän maalin edestä kulmalipulle.

Mihin tervetuloviestejä sitten voisi hyödyntää?

Kuten jo totesin, menemme metsään, jos jätämme tervetuloviestin kokonaan lähettämättä tai jos vain vahvistamme siinä tilauksen vastaanotetuksi.

Sen sijaan voisimme käyttää tilauksen vahvistusviestiä lisäarvon rakentamiseen. Tilauksesta kiittämisen ohella voisimme rakentaa tuotemerkkimme mainetta, esitellä tuotteitamme ja luoda kirjeellä siten lisäarvoa vastaanottajalle.

Voimme jopa mennä niin pitkälle, että luomme tervetuloviestiketjun, joka koostuu useammasta viestistä. Ne voisivat olla esimerkiksi

1. Tervetulokirje
2. Tuotemerkin maineen rakentaminen
3. Myyntiin/lisämyyntiin tähtäävä kirje

Luonnollisesti tervetuloviestiketju on tilannesidonnainen. Jos aiot testata myyntiä tervetuloviestiketjun avulla, älä ole liian tungetteleva äläkä anna myyntiosuuden talloa jalkoihinsa varsinaista tervetulotoivotusta.

Nykypäivän sosiaalisten medioiden hallitsemassa maailmassa ei kannata vähätällä vuoropuhelun käsitettä. Samalla kun suunnittelet tervetuloviestiketjuasi, sinun onkin syytä miettiä, yritätkö käynnistää dialogia vai mainostatko vain – molemmilla voi nimittäin olla myynti lopputavoitteena. Jos pyrit käynnistämään dialogin tilaajasi kanssa, kasvatat mahdollisuuksiasi saada tilaisuuden kertoa hänelle lisää olennaisia asioita, joiden avulla voit saada hänet ymmärtämään, miksi hänen pitäisi ostaa sinulta tuotteita.

Tervetuloviestien lisäksi myös seuraavat sähköpostitilanteet voivat avata tilaa dialogille:

Potentiaalisen asiakkaan yhteydenottopyynnöt
Tapahtumat/seminaarit
Liiketoimet